Jyväskylän kaupunginhallituksen päätöksiä 24.8.2026 olleesta kokouksesta

Jyväskylän lausunto ehdotuksesta asetukseksi valtionavustuksesta eräille kaupungeille nuorten työllisyyttä edistäviin hankkeisiin vuosina 2026–2028

Kaupunginhallitus antoi Jyväskylän kaupungin lausunnon ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta nuorten työllisyyttä edistäviin hankkeisiin vuosina 2026–2028. Asetuksessa ehdotetaan valtionavustukseen oikeutetuiksi kaupungeiksi Espoota, Helsinkiä, Joensuuta, Jyväskylää, Kuopiota, Lahtea, Oulua, Poria, Tamperetta, Turkua ja Vantaata. Ne voisivat hakea avustusta 18–29-vuotiaiden työn ja koulutuksen ulkopuolella olevien nuorten työllisyyttä edistäviin monialaisen yhteistyöhankkeisiin vuosille 2026–2028. Vuoden 2026 valtion toisessa lisätalousarviossa on myönnetty noin 14,8 miljoonan euron määräraha naapurustoihin ja kaupunginosiin kohdistuvien pilottien järjestämiseksi nuorisotyöttömyyden vähentämiseksi.

Tarkoituksena olisi kohderyhmän työllisyyden edistäminen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen niillä kaupungin eri osa-alueilla, joissa nuorten työttömyys ja tuen tarve on suurin. Tarkoituksena olisi erityisesti edistää heikommassa työmarkkina-asemassa olevien nuorten kiinnittymistä työhön, koulutukseen ja hyvinvointia tukeviin palveluihin. Lisäksi tarkoituksena olisi monialainen yhteistyö, jossa kaupungit, viranomaiset, yritykset, yhdistykset tai säätiöt suunnittelisivat ja toteuttaisivat pilotit yhdessä.

Jyväskylän kaupunki esittää lausunnossaan muun muassa, että se kannattaa ehdotusta. Jyväskylä on Suomen suurimpia nuorten koulutus- ja opiskelukeskuksia, mutta samalla yksi niistä kaupungeista, joissa nuorten työttömyys ja työelämään kiinnittymisen haasteet ovat merkittäviä. Valtionavustus tarjoaa mahdollisuuden kehittää ja pilotoida uudenlaisia toimintamalleja ja tukee Jyväskylän vahvaa verkostomaista toimintatapaa sekä vahvistaa eri organisaatioiden yhteistyötä.

Jyväskylän kaupunki pitää kaupunginosalähtöistä lähestymistapaa perusteltuna. Jyväskylässä eri kaupunginosien välillä on havaittavissa merkittäviä eroja nuorten työttömyydessä, tulotasossa ja muissa sosioekonomisissa tekijöissä. Valtionavustuksella tuettavien hankkeiden 100 % rahoitusastetta pidetään myös merkittävänä kannustimena ja aktivoijana pilottien suunnittelulle ja toteuttamiselle sekä yhteistyön rakentamiselle.

Kaupunki pitää perusteltuna, ettei hankkeille aseteta raskaita määrällisiä tulostavoitteita, sillä kyse on allianssimalliin perustuvista kehittämis- ja pilotointihankkeista, joiden keskeinen arvo syntyy myös laadullisesta vaikuttavuudesta ja uusien toimintamallien kehittämisestä. Toteutukselle jätetty riittävä joustavuus tukee tavoitteiden saavuttamista ja mahdollistaa paikallisiin tarpeisiin vastaavien ratkaisujen kehittämisen.

Valtionavustusta saisi esityksen mukaan vain 30.6.2028 saakka. Jyväskylän kaupunki esittää, että hankkeisiin liittyviä kustannuksia voitaisiin hyväksyä vähintään asetuksen voimassaoloajan loppuun 31.12.2028 saakka.

Jyväskylän lausunto ehdotuksesta asetukseksi valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi vuosina 2026–2028

Kaupunginhallitus antoi Jyväskylän kaupungin lausunnon ehdotuksesta valtioneuvoston asetukseksi valtionavustuksesta työvoimaviranomaiselle pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseksi vuosina 2026–2028. Valtion vuoden 2026 toisessa lisätalousarviossa on myönnetty 19,7 miljoonan euron määräraha pitkäaikaistyöttömien osaamissetelistä aiheutuviin kustannuksiin. Yli 25-vuotiaiden pitkäaikaistyöttömien täydennyskoulutukseen ehdotetulla avustuksella tavoitellaan 10 000–20 000 pitkäaikaistyöttömän saamista osaamista kehittävien palveluiden piiriin. Valtionavustuksen tarkoituksena olisi kattaa kustannuksia, jotka aiheutuvat työvoimaviranomaiselle palveluiden järjestämisestä. Osaamissetelillä voitaisiin rahoittaa esimerkiksi maksullista uraohjausta, valmennuspalveluja sekä ammatillisia valmiuksia vahvistavia tai yritystoimintaa tukevia opintoja, joiden kesto olisi enintään kuusi kuukautta.

Jyväskylän kaupunki esittää lausunnossaan muun muassa, että se pitää esitystä pitkäaikaistyöttömien osaamisen kehittämiseen ja työelämävalmiuksien vahvistamiseen kohdennettavasta valtionavustuksesta lähtökohtaisesti kannatettavana. Esityksessä tunnistetaan jatkuvan oppimisen koulutustarjontaan liittyviä kehittämistarpeita, jotka yhdessä työelämälähtöisten palveluiden kanssa parantavat työnhakija-asiakkaiden asemaa työmarkkinoita ajatellen. Lisäksi on tärkeää, että avustus esitetään myönnettäväksi täysimääräisenä valtionavustuksena.

Jyväskylän kaupunki korostaa, että pitkäaikaistyöttömien työllistymisen esteitä ei ratkaista pelkästään lyhyellä koulutuksella, vaan työllistymisen tueksi tarvitaan myös työnantajayhteyksiä. Asetuksessa hyväksyttäviksi palveluiksi määritellään uraohjaus-, valmennus- ja koulutuspalvelut, mutta työssä oppimista tai työnantajien kanssa toteutettavia rekrytointiin tähtääviä kokonaisuuksia ei nosteta esille. Jyväskylän kaupunki ehdottaakin lausunnossaan, että osaamisseteliä voitaisiin halutessa hyödyntää myös työnantajien kanssa toteutettavissa koulutus-, valmennus- ja rekrytointiratkaisuissa, joissa osaamisen kehittäminen tapahtuu osittain työpaikalla tai aidossa työympäristössä. Tämä vahvistaisi koulutuksen yhteyttä työmarkkinoiden tarpeisiin ja parantaisi toimenpiteiden työllisyysvaikutuksia.

Jyväskylän lausunto luonnoksesta hallituksen esitykseksi eduskunnalle matkailijaveroa koskevaksi lainsäädännöksi

Jyväskylän kaupunki hallinnoi Visit Jyväskylä Regionia, joka tekee yhtenäistä matkailun edistämistyötä Keski-Suomen alueella maakunnallisena matkailun alueorganisaationa (DMO:na) sopimuskuntien kesken.  Vaikutuksia on siten arvioitu sekä Jyväskylän kaupungin, mutta myös laajemmin alueen näkökulmasta, vaikka sopimuskunnat toki muodostavatkin itsenäiset näkemyksensä. Jyväskylä tiivistää näkemyksensä neljään kohtaan.

1. Lakiesitys ei enää vastaa alkuperäiseen matkailunäkökulmaan; yhdessä muiden verotuksellisten muutosten (esim. arvonlisäveron muutoksen) kanssa yhteisvaikutus on matkailuyritysten kannalta haastava ja rankaisee matkailuyritysten mahdollisuutta tehdä tulosta.  Prosenttiosuuteen perustuva kustannusmalli kohtelee majoittajia eriarvoisesti, sillä luksusmajoittajalle prosenttimuotoisesta verosta muodostuu merkittävästi suurempi kuin edullisemmassa matkailukohteessa. Jyväskylä näkeekin, että muualla Euroopassa käytössä oleva matkailijakohtainen maksu olisi yrittäjäystävällisempi. Matkailijakohtainen maksu olisi myös yksinkertaisempi tulouttaa ja kohdentaa aidosti matkailun kehittämiseen ja edistämiseen (kestävä näkökulma).

   Jyväskylä ilmaisee myös huolensa siitä, että esitetty malli jättää helposti verotuksen ulkopuolelle rekisteröimättömän majoituksen, eli esimerkiksi Airbnb -toimijat, ja vääristää kilpailua entisestään suhteessa rekisteröityyn majoitukseen.
    

2. Veron yleiskatteellisuus aiheuttaa julkisen talouden heikossa tilanteessa sen, että raha kohdentuu kuntien vastuulla olevien tehtävien hoitamiseen sen sijaan, että tulo kohdentuisi matkailusta aiheutuneiden haittojen vähentämiseen (kestävä matkailu) tai esimerkiksi uusien tapahtumien tuottamiseen, joka edistäisi aidosti matkailua ja houkuttelisi myös uusia matkailijoita alueelle. 

   Valtionosuusuudistuksen ollessa kesken, Jyväskylä näkee riskinä, että myöhemmässä vaiheessa veron tuotto voidaan katsoa muuta kunnan valtionosuutta vähentäväksi eräksi.
    

3. Veron todellinen tuotto kunnille on jäämässä marginaaliseksi, sillä verovalvonta ja -hallinnointi on esitetty kuntien tehtäväksi aiheuttaen täysin uuden tehtävän ja valvontavastuun. Tämä rikkoo hallituksen esittämää näkemystä normien purkamisesta julkishallinnossa.
    
4. Pahimmillaan lakiesitys aiheuttaa epätarkoituksenmukaista kilpailua eri matkailualueiden välille – toiset eivät kerää veroa lainkaan ja toisilla talouspaineet edellyttävät keräämään veron täysimääräisenä. Verotukselliset erot toteutuvat pahimmillaan jo naapurikuntien välillä ja rikkovat siten yhteistä tahtotilaa kehittää matkailua alueellisesti kuntakohtaisuuden sijaan. 

Keski-Suomen matkailualueellakin voitaisiin päätyä tilanteeseen, jossa osa verottaa maksimimäärällä ja toiset jättävät veron keräämättä – hinnoittelu vaihtelee pahimmillaan siten jo matkailualueen sisällä vääristäen kilpailua. Jyväskylä pysyy siten alkuperäisen tammikuussa antamansa lausuntonsa takana: Jyväskylän kaupunki ei kannata kuntakohtaista päätöstä matkailijaveron käyttöönotosta vaan näkee, että matkailijaveroa koskevat päätökset ja linjaukset tulee tehdä maakunnittain tai matkailun suuralueittain (Lappi, Lakeland, Archipelago ja pääkaupunkiseutu.

Mikäli lakiesitys muuttuisi takaisin tammikuussa esitettyyn suuntaan, Jyväskylän kaupunki pitää järkevänä mallia, jossa veroa – tai oikeammin matkailijakohtaista maksua – pilotoidaan mallin toimivuuden testaamiseksi käytännössä. Lisäksi kaupunki pitää ehdottoman tärkeänä, että kerättyjen maksujen tulee kohdentua matkailun kehittämiseen, esimerkiksi matkailusta aiheutuneiden haittojen vähentämiseen tai kestävän matkailun edistämiseen yleiskatteellisuuden sijaan. Näin matkailusta saadaan alueilla hyötyä myös julkiselle sektorille ja voidaan aidosti edistää matkailun kehittymistä valtakunnallisesti.

Jyväskylän kaupungin lausunto valtion väyläverkon ohjelmakokonaisuuden 2026–2034 luonnoksesta

Jyväskylän kaupunginhallitus antoi kaupungin lausunnon Väyläviraston ohjelmakokonaisuuden 2026–2034 luonnoksesta.  Lausunnolla olevan ohjelmakokonaisuuden asiakirjat ohjaavat valtion tie-, rata- ja vesiväyläverkon suunnittelua, kehittämistä (hankkeita) ja kunnossapitoa. Aiemmilla lausuntokierroksilla lausuntoa on pyydetty ainoastaan investointiohjelmasta. Tällä kertaa lausuttavana on myös suunnitteluohjelma ja perusväylänpidon suunnitelma. 

Lausuntovalmistelussa kaupunki on arvioinut ohjelmakokonaisuutta alueen ulkoisen ja sisäisen saavutettavuuden, elinkeinoelämän kuljetustarpeiden, huoltovarmuuden, liikenneturvallisuuden, kestävän liikkumisen edellytysten sekä kunnossapidon resurssoinnin näkökulmista. Oleellista on, että esitetyt väylänpidon toimet vahvistavat Jyväskylän seudun vetovoimaa, viihtyisyyttä ja elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä. Kaupungin lausunto korostaa Jyväskylän kaupungille ja Jyväskylän seudulle merkittävien liikennehankkeiden toteutuksen ja riittävien suunnitteluresurssien tärkeyttä sekä olemassa olevan väyläverkon kunnossapidon ja kustannustehokkaan parantamisen ensisijaisuutta. 

Jyväskylän kaupunki esittää lausuntonaan muun muassa, että ohjelmakokonaisuus tukee valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita ja linjauksia. Samalla se osoittaa, että liikennejärjestelmälle L12-suunnitelmassa asetettuja tavoitteita on vaikeaa ja hidasta saavuttaa alati niukkenevalla väylänpidon rahoituksella. 

Jyväskylän kaupunki kantaa huolta perusväylänpidon rahoitustason riittävyydestä. Lyhyellä aikajänteellä rahoitustason nähdään alenevan merkittävästi, vaikka väylien korjausvelka kasvaa. Pidemmällä aikajänteellä L12-rahoitusohjelmassa esitetyt lisäresurssit ovat perusteltuja toiveita, joiden toteutuminen on valitettavan epävarmaa. Vilkkaimmin liikennöity ja varautumisen kannalta merkittävä väyläinfra on yhteiskunnan rakenteen ja toiminnan perusta, jonka kunnossapidon priorisointi on ensisijaisen tärkeää.

Kaupunginjohtajan muutetun päätösesityksen mukaan lausunnon kohtaan neljä ”Kaupunki kiittää siitä, että vt4 Vaajakosken kohdalla on esitetty ohjelmaluonnoksessa toteutukseen vahvoin perusteluin” lisäys: Jyväskylän kaupunki edellyttää, että vt4 Vaajakosken kohdan rakentamisesta tehdään rahoituspäätös viipymättä ja hankkeen toteutus käynnistetään mahdollisimman nopeasti.

Jyväskylän kaupunki pitää tärkeänä, että suunnittelun ohjelmoinnissa priorisoidaan valtateillä 4 ja 9 Jyväskylän alueella tunnistettujen palvelutaso- ja turvallisuuspuutteiden korjaamista. Yksittäistä suunnittelukohteista tärkein ja ajankohtaisin on vt4 Jyväskylän kohdalla (Aholaita–Lohikoski). On tärkeää, että kohteen suunnittelua resursoidaan riittävästi vuonna 2027. Vt4 Jyväskylän kohta on TEN-T ydinverkon kehittämiskohde, joka tulee parantaa asetuksen mukaisessa aikataulussa vuoteen 2030 mennessä.

Tampere–Jyväskylä radan suunnittelua on tärkeää jatkaa niin, että hanke saavuttaa koko yhteysvälin osalta 2. vaiheen toteutusvalmiuden. Valtatiellä 9 käynnissä olevien esi- ja yleissuunnitelmien jatkuminen tiesuunnitteluun tulee varmistaa (Pumperi–Aholaita, Korpilahti–Jyväskylä ja Kanavuori–Lievestuore). Myös muiden suunnitteluohjelmaan sisältyvien Jyväskylän seudun kohteiden viivytyksetön eteneminen on tärkeää.  

Jyväskylän kaupunki huomauttaa, että Tampere-Jyväskylä radan parantamishanke (289 M€) kuuluu investointiohjelmaan. Suunnittelutyön tulee johtaa investointipäätöksiin, koska Tampere–Jyväskylä-rata on todettu useissa selvityksissä ja Väyläviraston prio-arvioinneissa erittäin tärkeäksi kehittämishankkeeksi, jolla saavutetaan laaja-alaisia hyötyjä kohtuullisin kustannuksin. Hanke on yksi kannattavimmista raideinvestoineista, kun halutaan vahvistaa kasvukeskusten välistä kestävää liikennettä, vähentää liikenteen hiilipäästöjä ja parantaa alueiden saavutettavuutta kustannustehokkaasti. Osana valtakunnallista pohjois-etelä- ja itä-länsisuuntaista liikenneverkkoa toimivan yhteyden kehittäminen palvelee myös koko maan huoltovarmuutta. 

Ohjelmien valmistelu yhdeksi kokonaisuudeksi on hyvä uudistus. Kokonaisuus auttaa hahmottamaan aiempaa paremmin väyläsuunnittelun ja -toteutuksen ohjelmointia, prosessien eri vaiheita ja niitä ohjaavia osatekijöitä. Samalla se lisää valmistelun läpinäkyvyyttä ja tukee osallistumista. Myös lausuntomenettely toteutuu tarkoituksenmukaisemmin, kun tarkastelun kohteena on yksittäisten ohjelmien sijaan koko ohjelmakokonaisuus.

Opetus- ja kulttuuritoiminnan valtionosuus vuonna 2026

Kaupunginhallitus päätti, että kaupungin saamaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituspäätökseen ei haeta oikaisua. Opetus- ja kulttuuriministeriö on 3.8.2026 antanut uuden päätöksen opetus- ja kulttuuritointa varten kunnille käyttökustannuksiin myönnettävästä valtionosuudesta. Uusi päätös korvaa opetus- ja kulttuuriministeriön 30.12.2025 tiedoksi antaman päätöksen. Uudella päätöksellä myönnetään 1.8.2026 alkavaan perusopetukseen valmistavan opetuksen lisäopetukseen valtionosuutta ja rahoitusta 172 610 euroa. Päätöksen myötä Jyväskylän kaupungin opetus- ja kulttuuritoiminnan valtionosuus vuonna 2026 on -24 942 284 euroa aiemman päätöksen mukaisen -25 114 894 euron sijaan. 

--------------------------------------------------------------------

Lisäksi kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se myöntää Karoliina Sarasteelle eron kulttuuri- ja liikuntalautakunnan jäsenen tehtävästä ja esittää tilalle Anna Nurmea, Anna Nurmelle eroa sivistyslautakunnan jäsenen tehtävästä ja esittää tilalle Karoliina Sarastetta sekä Panu Castrénille eron sivistyslautakunnan jäsenen tehtävästä ja esittää hänen tilalleen Arto Lampilaa. Kaupunginhallitus ehdottaa kaupunginvaltuustolle, että se ottaa asiat pöydältä kiireellisenä käsiteltäväksi kokouksessaan 24.8.2026.

Kaupunginhallituksen kokouksen esityslista: Kaupunginhallitus, kokous 24.8.2026 | Jyvaskyla

Esityslistat ja pöytäkirjat verkossa: http://www.jyvaskyla.fi/paatoksenteko/kaupunginhallitus/jyvaskylan-kaupunginhallituksen-esityslistat-ja-poytakirjat   

Lisätietoja:

- Jyväskylän kaupunginhallituksen puheenjohtaja Jukka Hämäläinen, p. 0400 647 171
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 1. varapuheenjohtaja Katja Isomöttönen, 040 730 3406
- Jyväskylän kaupunginhallituksen 2. varapuheenjohtaja Meri Lumela, p. 050 554 7167
- Kaupunginjohtaja Timo Koivisto, p. 050 336 2819