EU Mediaviikko 25.08.2026 🌍Sääntelyn purku puolivälissä: komissio on karsinut hallinnollisia kuluja 18 miljardilla 37,5 miljardin tavoitteesta

Hyvää huomenta Brysselistä

Irlannin EU-puheenjohtajuuden ristiriidat ovat tämän katsauksen kantava teema: maa isännöi unionin turvallisuuskeskusteluja lähes olemattomalla puolustusbudjetilla ja tarjoaa samalla verokeidasta niille jättiteknologiayhtiöille, joita vastaan eurooppalaiset kuluttajat eivät 1600-luvulta periytyvän lain vuoksi juuri pysty nostamaan ryhmäkanteita.

Komissio raportoi sääntelyn purkamisen edenneen puoliväliin tavoitteestaan, kun taas kuusi jäsenmaata vaatii yhteiseurooppalaista windfall-veroa öljy-yhtiöiden voitoille Lähi-idän kriisin varjossa. Samaan aikaan Eurooppa jää yhä kauemmas Yhdysvalloista kriittisten mineraalien kilpajuoksussa ja Britannian Brexitin jälkeinen suhde EU:hun joutuu koetukselle sekä paljastuneen nuorisoliikkuvuussuunnitelman että eVisa-järjestelmän kaksosongelmien myötä.

Turvallisuusrintamalla Venäjän uhkaukset Isoa-Britanniaa kohtaan kovenevat, kun taas Ranska lupaa lisätukea Ukrainalle tappavan droneiskun jälkeen. Lisäksi Italia joutuu jälleen vastaanottamaan palautettuja siirtolaisia useista EU-maista.

Premium-osiossa käsittelemme muun muassa Trumpin Arktis-politiikan vaikutuksia Islannin EU-kansaäänestykseen, Zelenskyin vaalien torjuntaa — sekä tämän katsauksen uutisanalyysin siitä, miten Yhdysvaltain yliopistokriisi kääntyy Euroopan eduksi.

Mika Horelli

Päätoimittaja, EU Mediaviikko

Bryssel

📰 Etusivu

EUobserver • 21.08.2026 • Politico • 24.08.2026

EUobserverin mielipidekirjoituksen mukaan Irlanti on ETY:hyn vuonna 1973 liittymisensä jälkeen muuttunut EU-varojen nettosaajasta unionin toiseksi suurimmaksi nettomaksajaksi asukasta kohden heti Alankomaiden jälkeen. Maa on kulttuurisesti lähellä anglosfääriä, mutta 82 prosenttia irlantilaisista kannattaa silti EU-jäsenyyttä, mikä on unionin korkeimpia lukemia Maltan ja Liettuan ohella.

Kirjoittaja huomauttaa, että Irlannin matala yhtiövero houkuttelee maahan EU-päämajansa sijoittaneita jättejä, kuten Metaa, X:ää, Googlea, Applea, Microsoftia, OpenAI:ta, TikTokia, Sheiniä ja Temua, jotka maksavat veroja vain nimellisesti.

Samalla Irlannin puolustusmenot ovat unionin alhaisimmat, 0,2 prosenttia, eikä maalla ole juuri kykyä valvoa laajaa talousvyöhykettään, jolla venäläiset laivastot ovat liikkuneet. Puheenjohtajuuden hintalapuksi arvioidaan jopa 400 miljoonaa euroa, moninkertaisesti Tanskan ja Kyproksen viimeisimpiin kausiin verrattuna.

Digijättien etuoikeutettu asema näkyy myös lainsäädännön kautta: Politicon mukaan vuodelta 1634 peräisin oleva irlantilainen laki hidastaa eurooppalaisten yhteisiä oikeustoimia teknologiajättejä vastaan, sillä Irlannissa on laitonta rahoittaa oikeudenkäyntiä ilman suoraa intressiä asiaan, kun taas EU:n edustajakannedirektiivi edellyttää ryhmäkanteiden nostamista juuri ulkopuolista rahoitusta tarvitsevien voittoa tavoittelemattomien järjestöjen kautta.

Toistaiseksi Irlannissa on nostettu vain yksi kanne, Irish Council for Civil Libertiesin haaste Microsoftia vastaan tämän mainosjärjestelmän vuoksi; järjestön Johnny Ryan kutsuu tilannetta “kohtalokkaaksi ristiriidaksi”. Irlannin oikeusministeri Jim O’Callaghan suhtautuu varauksella ulkopuolisen rahoituksen sallimiseen, mutta maan lakireformikomissio julkaisee aiheesta raportin myöhemmin tänä vuonna.

Lue lisää täältä: Ireland’s EU presidency puts its contradictions on display: Atlantic tax haven, digital gatekeeper, defence free-rider • How a 17th-century Irish law is shielding Big Tech from class actions in Europe

🇪🇺 EU-politiikka ja instituutiot

Eunews, 20.08.2026

Talouskomissaari Valdis Dombrovskis kertoi parlamentin kysymykseen antamassaan vastauksessa, että von der Leyenin komission sääntelyn yksinkertaistamistavoitteista on saavutettu noin puolet. Komissio on asettanut tavoitteeksi vähentää hallinnollisia kuluja vähintään 25 prosentilla kaikilta yrityksiltä ja vähintään 35 prosentilla pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä (pk-yritykset), mikä tarkoittaa 37,5 miljardin euron vuotuista säästöä toistuvissa hallinnollisissa kustannuksissa komission toimikauden loppuun eli kesäkuuhun 2029 mennessä.

Dombrovskisin mukaan tähän mennessä esitetyt 12 niin sanottua Omnibus-pakettia ja muut yksinkertaistamisehdotukset tuovat yrityksille yli 18 miljardin euron vuotuiset säästöt hallinnollisissa kustannuksissa, mikä vastaa hieman yli puolta 37,5 miljardin euron kokonaistavoitteesta. Pk-yritykset hyötyvät hänen mukaansa erityisen merkittävästi: esimerkiksi digitaalialan Omnibus-uudistus vähentää hallinnollista taakkaa 860 miljoonalla eurolla, ja lääkinnällisiä laitteita sekä in vitro -diagnostiikkalaitteita koskevan sääntelyn kohdennettu uudistus tuo pk-yrityksille 1,5 miljardin euron kustannussäästöt.

Yksinkertaistamisprosessi käynnistyi vuonna 2025, ja sitä on toteutettu Omnibus-pakettien kautta. Ensimmäiset kaksi pakettia, jotka koskivat kestävyyttä ja investointeja, esiteltiin 26. helmikuuta 2025, minkä jälkeen on julkaistu paketit muun muassa maataloudesta, sisämarkkinoista ja pk-yrityksistä, puolustuksesta, kemikaaleista ja kosmetiikasta, digitaalisuudesta, ympäristöstä, autoteollisuudesta sekä elintarviketurvallisuudesta. Vuonna 2026 on julkaistu vielä kaksi pakettia, jotka koskevat verotusta ja energiatuotteita, molemmat 24. kesäkuuta.

Lue lisää täältä: Semplificazione, la Commissione è a metà dell’opera: tagliati costi burocratici da 18 miliardi su 37,5 dichiarati

💶 Talous ja teollinen murros

AFP/Connaissance des énergies, 22.08.2026

Saksa, Italia, Itävalta, Puola, Portugali ja Espanja ovat lähettäneet EU-puheenjohtajamaa Irlannin valtiovarainministerille kirjeen, jossa ne pyytävät avaamaan unionitasoisen keskustelun öljy-yhtiöiden ylisuurten voittojen verottamisesta. Ministerit toteavat, että öljy-yhtiöiden kannattavuus ja jalostusmarginaalit ovat kasvaneet nopeammin kuin raakaöljyn hinta, ja yhdistävät tilanteen helmikuussa alkaneen Yhdysvaltojen ja Israelin sodan Irania vastaan aiheuttamaan tarjontashokkiin Hormuzinsalmella.

Lars Klingbeil, Saksan valtiovarainministeri, on toistanut, etteivät energiayhtiöt saa “kynittää” kuluttajia kriisin aikana. Kuusikko haluaa keskustelun pohjautuvan vuoden 2022 malliin, jolloin EU otti Ukrainan sodan seurauksena käyttöön öljy-, kaasu-, hiili- ja jalostusyhtiöitä koskevan väliaikaisen vähintään 33 prosentin maksun ylisuurista voitoista. Komission mukaan järjestely tuotti yhteensä 28,661 miljardia euroa, käytettynä pääosin kuluttajien tukemiseen.

Useat allekirjoittajamaat ovat jo ajaneet vastaavaa verotusta kansallisesti, mutta nyt tavoitteena on koordinoitu EU-ratkaisu. EU ei ole toistaiseksi antanut merkkejä aikeista, ja ministerit pyytävät aiheen syyskuun valtiovarainministerikokouksen esityslistalle Dublinissa.

Lue lisää täältä: Six pays européens veulent taxer les surprofits pétroliers à l’échelle de l’UE

Financial Times, 22.08.2026

Eurooppalaiset virkamiehet ja teollisuus varoittavat, että EU on vaarassa jäädä yhä enemmän jälkeen Yhdysvalloista harvinaisten maametallien ja muiden strategisten mineraalien hankinnassa Kiinasta irtautumisen kilpajuoksussa. Washington on vuodesta 2022 luvannut noin 40 miljardia dollaria mineraalihankkeille, kun taas EU ja jäsenmaat ovat sitoutuneet tänä vuonna vain noin kuuteen miljardiin euroon; ala pitää tahtia liian hitaana.

Bernd Schäfer, EIT RawMaterialsin toimitusjohtaja, sanoi ihailevansa amerikkalaisten kykyä toimeenpanna ideoita nopeasti, kun taas eurooppalaiset “empivät, ylihallinnoivat ja hukuttavat aikaa puhumalla”. Yhdysvallat rakentaa lisäksi Kiinan ohittavia toimitusketjuja Forge-foorumin kautta, mikä herättää Brysselissä epäilyksiä presidentti Donald Trumpin hallinnon Eurooppa-politiikan vuoksi. EU:n virkamiehen mukaan unioni ei voi “antaa itseään huijata” neuvotteluissa, vaan sen on toimittava nopeammin ennen syksyn uutta strategiaa.

Yhdysvallat on muun muassa ottanut 15 prosentin osuuden MP Materialsista Pentagonin 400 miljoonan dollarin sijoituksella ja yhdysvaltalaisyhtiöt ovat hankkineet omistuksia myös eurooppalaisista mineraaliyhtiöistä. Euroopan tilintarkastustuomioistuin varoitti helmikuussa, ettei suurin osa EU:n 75 strategisesta hankkeesta ehdi valmistua ennen vuoden 2030 tavoitteita.

Lue lisää täältä: EU slips further behind US in race for critical minerals

🛡️ Ulkopolitiikka ja turvallisuus

FT / POLITICO, 22.–24.08.2026

Financial Timesin tietojen mukaan entinen pääministeri Keir Starmer harkitsi valtakautensa viime päivinä ehdotusta, jonka mukaan jopa 100 000 nuorta eurooppalaista olisi voinut saapua Britanniaan vuosittain osana taloudellista sopimusta EU:n kanssa. Ehdotus sisältäisi EU-opiskelijoiden pääsyn brittiyliopistoihin kotimaisin maksuin.

Vastineeksi Lontoo olisi tavoitellut pääsyä “Made in Europe” -hankintajärjestelmään sekä helpotusta terästulleihin. Uusi pääministeri Andy Burnham tarkastelee nyt kantaa ennen syksyn EU-huippukokousta; hallituslähteiden mukaan kyse ei ole nykyisestä linjasta, ja sisäministeri Shabana Mahmood sekä terveysministeri Yvette Cooper suhtautuvat varauksellisesti maahanmuuton lisäämiseen.

POLITICO kertoo myös, että Britanniassa asuva EU-kansalainen Nidia Webb jäi jumiin Espanjaan, kun sisäministeriön eVisa-järjestelmä sekoitti hänen tietonsa identtisen kaksossiskonsa tietoihin. Sisäministeriö vahvisti, että kaksosten sekoittumista on ”tunnettu ongelma”. Yli 76 000 ihmisen tiedot ovat sekoittuneet Britannian maahanmuuttorekisterissä, kertoi The Guardian jo vuonna 2024. The3millionin johtaja Monique Hawkins kuvaili järjestelmää hätäisesti toteutetuksi; vastaava ongelma on havaittu myös EU:n omassa EES-rajajärjestelmässä.

Lue lisää täältä: Keir Starmer considered letting 100,000 young Europeans come to UK every year • Britain told EU citizens to trust its settled status system. Then it mixed up identical twins.

EUobserver, 20.08.2026 • POLITICO, 22.08.2026

EUobserverin mukaan Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov uhkaa iskuilla Isoon-Britanniaan sen jälkeen, kun Iso-Britannia toimitutti Ukrainalle pitkän kantaman droneja. Yhdysvaltain tiedustelutietojen mukaan presidentti Vladimir Putin saattaisi myös iskeä Baltian maahan tai Puolaan lähikuukausina, mikä sai Naton järjestämään yllätysharjoituksen noin 50 sotilaslentokoneella Itämerellä.

Asiantuntijoiden mukaan Venäjän todennäköisimmät keinot pysyisivät Naton 5. artiklan kynnyksen alapuolella: diplomaattien häirintä, kyberhyökkäykset, kaapeleiden katkominen tai brittiläisen puolustusyhtiön johtajan murha. Venäjä on jo hyökännyt kyberhyökkäyksellä Jaguar-Land Roveria ja Marks & Spenceriä vastaan sekä suunnitellut kahden saksalaisjohtajan surmaamista. Useat asiantuntijat pitivät suoraa hyökkäystä Britanniaan silti epätodennäköisenä, koska se laukaisisi Naton vastaiskun.

POLITICOn mukaan Ranskan presidentti Emmanuel Macron ilmoitti lauantaina vahvistavansa Ukraina-tukea Venäjän droneiskujen jälkeen, jotka perjantaina tappoivat 16 ihmistä Krivoi Rogin ostoskeskuksessa. Macron kertoi soittaneensa presidentti Volodymyr Zelenskyille ja luvanneensa lisää ilmatorjuntaohjuksia sekä tuotantolisenssejä. Macron isännöi maanantaina Saksan ja Britannian johtajien kanssa “halukkaiden koalition” kokousta Kiovassa, johon osallistuu paikan päällä noin kymmenen johtajaa, muun muassa António Costa.

Lue lisää täältä: Putin takes aim at UK in anti-Nato game of fear • France to ramp up Ukraine support, says Macron

DR, 22.08.2026

Alankomaat aikoo lähettää hylättyjä turvapaikanhakijoita takaisin Italiaan ensimmäistä kertaa sen jälkeen, kun Italian pääministeri Giorgia Meloni keskeytti kolme vuotta sitten muista EU-maista tulevien siirtolaisten vastaanoton.

Myös Ruotsi, Suomi, Saksa, Itävalta ja Sveitsi ovat ilmoittaneet aikovansa jatkaa palautuksia Italiaan. Italialaiset oppositiopoliitikot, kuten entinen pääministeri Giuseppe Conte, ovat kritisoineet Melonia “bumerangi-ilmiön” luomisesta sen jälkeen, kun Italia keskeytti Schengen-yhteistyön Espanjan kanssa Ceutan siirtolaisvirtojen vuoksi; Meloni itse kiistää yhteyden ja korostaa hallituksensa päättäväisyyttä.

Kesäkuun alussa voimaan tullut EU:n uusi turvapaikka- ja muuttoliikepakti on antanut maille uskoa siihen, että Dublin-asetuksen mukaiset palautukset voidaan nyt toteuttaa uudelleen, sillä uusi lainsäädäntö mahdollistaa muun muassa noin 20 000 euron korvausvaatimuksen EU:n ulkorajavaltiolle jokaisesta turvapaikanhakijasta, jota ei voida siirtää muualle.

Groningenin yliopiston EU-muuttoliikeoikeuden lehtorin Jonas Bornemannin mukaan uudet solidaarisuusmekanismit eivät kuitenkaan välttämättä riitä saamaan Italiaa purkamaan vastaanottokieltoaan, jonka taustalla hän näkee poliittisen motiivin.

Italia ja Saksa ovat parhaillaan diplomaattisessa kiistassa sen jälkeen, kun Melonin hallitus kieltäytyi elokuussa ottamasta vastaan 22-vuotiasta somalialaista naista; Italian sisäministeriön mukaan vain 12. kesäkuuta jälkeen saapuneilla siirtolaisilla on oikeus tulla palautetuksi Italiaan. Ranska ja Espanja ovat toistaiseksi kieltäytyneet palautuksista.

Lue lisää täältä: ‘Boomerang-effekt’: Europæiske lande sender igen migranter til Italien

Islannin kansanäänestys EU-jäsenyysneuvotteluista käydään lauantaina Trumpin Grönlanti-puheiden varjostamana, ja Ukrainassa Zelenskyi torjuu jyrkästi entisen ministerinsä vaatimukset sota-ajan vaaleista. Lisäksi: Britannia jakautuu Harryn ja Meghanin paluun edessä ja kuivuus on paljastanut ennätysmäärän toisen maailmansodan aikaisia pommeja Saksan joissa. Uutisanalyysissa selvitämme, miten Yhdysvaltain yliopistokriisi kääntyy Euroopan mahdollisuudeksi tutkijoiden ja opiskelijoiden houkuttelussa.