EU Mediaviikko 21.08.2026 🌍 EU:n pitkän aikavälin budjetti etenee kohti loppusuoraa

Hyvää huomenta Brysselistä

Tällä viikolla Brysselissä eletään EU:n pitkän aikavälin budjettineuvottelujen kuumaa vaihetta, kun Irlannin puheenjohtajakausi yrittää saada aikaan sopua ennen vuoden loppua – samalla kun jäsenmaat kiistelevät edelleen “Osta eurooppalaista” -hankintalaista ja Britannia-suhteen nuorisoliikkuvuusohjelman ehdoista.

Talousosiossa käsitellään, miksi eurooppalaiset kotitaloudet säästävät ennätystahtiin kulutuksen sijaan, miten Kiinan kilpailu kirii jo 40 prosentissa euroalueen kärkisektoreista EKP:n pääjohtajan varoituksen mukaan ja miksi rautateiden tavaraliikenne ei nouse yli 90 miljardin euron tuesta huolimatta. Mukana on myös katsaus Euroopan meriä kuumentaviin ennätyslämpöaaltoihin sekä satelliittiteknologian nousuun metsäpalotorjunnassa.

Ulko- ja turvallisuuspolitiikan puolella kysytään, onko Euroopan puolustusteollisuuden osakebuumi todellisuudessa yhtä vankka kuin poliittinen puhe antaa ymmärtää ja miten Venäjän epäillään hyödyntävän Ceutan muuttoliikekriisiä hybridivaikuttamiseen.

🔒 Premium-tilaajille tarjolla tällä kertaa muun muassa syväsukellus siihen, miten Frederiksenin ja Melonin muuttoliikeyhteistyö on ajanut Euroopan sosialistiperheen avoimeen kriisiin, katsaus halkeamiin Venäjän eliitissä sekä ajankohtainen uutisanalyysi siitä, onko Iran valmis eskaloimaan konfliktin Yhdysvaltojen kanssa uudelleen.

Mika Horelli

Päätoimittaja, EU Mediaviikko

Bryssel

📰 Etusivu

Euroopan unionin neuvosto (Consilium) 20.08.2026

Euroopan komissio esitteli heinäkuussa 2025 ehdotuksensa EU:n seuraavaksi monivuotiseksi rahoituskehykseksi vuosille 2028–2034. Kokonaisuuden arvo on lähes 2 000 miljardia euroa, eli 1,26 prosenttia unionin bruttokansantulosta. Ehdotus uudistaa budjetin rakenteen neljään laajaan otsakkeeseen entisen seitsemän sijaan ja kokoaa jäsenmaakohtaisen koheesio-, maatalous-, kalastus- sekä muuttoliike- ja sisäisen turvallisuuden rahoituksen yhteen kansalliseen ja alueelliseen kumppanuussuunnitelmaan.

Neuvottelut ovat edenneet vaiheittain: neuvosto on kesän 2026 aikana hyväksynyt osittaisia neuvottelukantoja muun muassa uuteen kilpailukykyrahastoon, Horisontti Eurooppa -ohjelmaan, AgoraEU-kulttuuri- ja mediarahoitukseen sekä muuttoliike- ja rajaturvallisuusrahoitukseen. Kesäkuun Eurooppa-neuvosto ei kuitenkaan tuottanut lopullista poliittista sopua, ja neuvottelujen vetovastuu siirtyy 1. heinäkuuta alkaen Irlannin puheenjohtajakaudelle, jonka tavoitteena on saavuttaa poliittinen sopu vuoden 2026 loppuun mennessä.

Tämä mahdollistaisi lainsäädännön hyväksymisen vuonna 2027, jotta rahoitus voisi käynnistyä ilman katkoksia tammikuussa 2028. Rahoitusta on tarkoitus kasvattaa myös uusilla omilla varoilla, kuten päästökauppatuloilla ja suuryritysten CORE-maksulla.

Lue lisää täältä: The EU’s long-term budget for 2028–2034

🇪🇺 EU-politiikka ja instituutiot

Brussels Signal 19.08.2026

EU-maat ovat edelleen eri mieltä siitä, kuinka paljon julkisia hankintoja tulisi varata eurooppalaiselle tuotannolle. Maaliskuussa 2026 esitelty Industrial Accelerator Act toisi “Made in EU” -etuuden ja vähähiilisyysvaatimuksia julkisiin hankintoihin muun muassa teräksen, sementin, autoteollisuuden ja nettonolla-teknologioiden alalla; komission tavoitteena on nostaa teollisuuden osuus 20 prosenttiin BKT:sta vuoteen 2035 mennessä nykyisestä 14,3 prosentista. Laki loisi myös ennakkohyväksyntäjärjestelmän yli 100 miljoonan euron ulkomaisille sijoituksille akku-, sähköauto- ja raaka-ainesektoreilla tapauksissa, joissa sijoittajan kotimaa hallitsee yli 40 prosenttia alan globaalista tuotantokapasiteetista — kynnys, joka käytännössä osoittaa Kiinaan.

Ranska, Kreikka ja Espanja ovat vaatineet tiukkaa tulkintaa siitä, mitkä maat lasketaan “eurooppalaisiksi”, kun taas Saksa, Luxemburg ja Ruotsi kannattavat avoimempaa linjaa. Yhdeksän maata — mukana Suomi — varoitti jo joulukuussa 2025 muistiossa, että eurooppalainen etuuskohtelu voisi vahingoittaa kilpailua, hintoja ja laatua, ja vaati vaikutustenarviointia. Jacques Delors Centre -ajatushautomon mukaan lakiin sisältyvät poikkeukset voivat tehdä siitä käytännössä lähes vaikutuksettoman, sillä vain noin 2 prosenttia sementtimarkkinoista ylittäisi poikkeuksen kustannuskynnyksen. Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Andrew Puzder on jo tyrmännyt lähestymistavan. Lain hyväksymistä ei odoteta ennen vuotta 2027.

Lue lisää täältä: Member states split over ‘Buy European’

Financial Times 18.08.2026

Britannian uusi pääministeri Andy Burnham on ajautumassa yhteenottoon Brysselin kanssa nuorisoliikkuvuusohjelman ehdoista ennen syksylle kaavailtua EU–Britannia-huippukokousta. Jäsenmaat vaativat ohjelmaan vähintään 100 000 hengen kattoa, yli kaksinkertaisesti Lontoon aiemmin esittämään noin 50 000:n rajaan verrattuna. Lisäksi EU vaatii, että EU-opiskelijat maksaisivat brittiyliopistoissa kotimaisia lukukausimaksuja kansainvälisten sijaan — ehto, jota kauppakomissaari Maroš Šefčovič on pitänyt uudistetun suhteen kannalta välttämättömänä.

Irlannin Eurooppa-asioiden ministeri Thomas Byrne, jonka maa toimii EU:n puheenjohtajana, kävi maanantaina “tuloksellisia” keskusteluja brittiläisen kollegansa Hamish Falconerin kanssa. Byrne ei kertonut, millä tasolla kiintiöraja lopulta asetettaisiin, mutta totesi sen olevan selvästi Britannian esittämää korkeampi. EU-diplomaattien mukaan puhutaan “varhaisista kuusinumeroisista luvuista, selvästi yli 100 000”. Huippukokous siirtyi jo kertaalleen Keir Starmerin erottua pääministerin tehtävästä; uutta ajankohtaa ei ole vielä sovittu, mutta molemmat osapuolet toivovat sen järjestyvän ennen vuoden loppua. Elintarvike- ja juomakaupan sujuvoittamista sekä päästökauppajärjestelmien yhdistämistä koskevat neuvottelut ovat lähellä maalia, mutta nuorisoliikkuvuusohjelman ehdot ovat osoittautuneet poliittisesti kiperimmiksi.

Lue lisää täältä: Andy Burnham faces EU clash over youth scheme as summit looms

💶 Talous ja teollinen murros

CATIE Blog 17.08.2026

Euroopassa seurataan, kuinka Kanadassa on viime vuosina purettu laajasti haittojen vähentämiseen perustuvia huumepoliittisia toimia. Valvottuja pistämistiloja on suljettu Ontariossa, Albertassa ja Saskatchewanissa, liittovaltio on lopettanut korvaavien lääkeaineiden (”turvallisen tarjonnan”) ohjelmien rahoituksen ja Brittiläinen Kolumbia on luopunut huumeiden hallussapidon dekriminalisoinnista. Myös ruisku- ja neulanvaihto-ohjelmia on rajoitettu ja useat provinssit — Alberta, Brittiläinen Kolumbia, Manitoba ja Saskatchewan — ovat siirtyneet kohti pakkohoitoa.

Kirjoituksen laatija Ahmed Bayoumi, Toronton yliopiston sisätautilääkäri, HIV-klinikan professori, joka on erikoistunut marginalisoitujen väestöryhmien terveyspalvelututkimukseen, katsoo, ettei tieteellinen näyttö, taloudelliset argumentit eivätkä oikeusprosessit yksin ole riittäneet pysäyttämään kehitystä.

Hänen mukaansa poliittiset päätökset perustuvat usein ideologiaan pikemmin kuin dataan, ja hallitukset ovat olleet valmiita leikkaamaan rahoitusta myös oikeuden päätösten vastaisesti. Bayoumi peräänkuuluttaa poliittista vastarintaa, jota johtavat huumeiden käyttäjät itse, avointa julkista puolustautumista sekä puoluepolitiikan yläpuolelle nousemista, sillä sekä konservatiivi- että liberaalihallitukset ovat perääntyneet haittojen vähentämisen periaatteista.

Lue lisää täältä: When evidence, economic arguments and the law aren’t enough: Responding to political attacks on harm reduction

Politico Europe 19.08.2026

World Weather Attribution -tutkijaverkosto totesi keskiviikkona julkaistussa selvityksessään, että ilmastonmuutos on tämän kesän merten lämpöaaltojen pääasiallinen syy. Osa Euroopan ympäristön merialueista on tällä viikolla jopa kuusi astetta normaalia lämpimämpiä. Tutkijat analysoivat Välimeren itäistä ja läntistä osaa sekä Biskajanlahden, Pyreneiden niemimaan ja Irlannin ympäristön vesiä. Bernin yliopiston ilmastotutkija Catherine Gregoryn mukaan Välimeren keskilämpötila oli heinäkuussa yli 27 astetta — ennätys — ja Mallorcan länsipuolella mitattiin yli 33 asteen lukemia avovedessä.

Ilmastonmuutoksen arvioidaan nostaneen molempien Välimeren alueiden lämpötilaa kahdella asteella, Iberian vesien lämpötilaa 1,4 asteella ja Irlannin ympäristön lämpötilaa 1,3 asteella. Ilman ilmaston lämpenemistä lämpöaaltojen laajuus olisi tutkijoiden mukaan merkittävästi pienempi: esimerkiksi itäisellä Välimerellä 70 prosentin sijaan vain 9 prosenttia merialueesta olisi kärsinyt lämpöaallosta. Ilmiöllä on kerrannaisvaikutuksia: lajit siirtyvät viileämmille vesille, korallit ja merikasvit ovat vaarassa kuolla joukoittain ja esimerkiksi Britanniassa mustekalat ovat levinneet pohjoiseen syöden simpukkasaaliin. Ranskassa meduusat ovat tukkineet ydinvoimaloiden jäähdytysjärjestelmiä. Lämpimät merivedet lisäävät myös rannikkoalueiden myrsky- ja tulvariskiä, kuten vuoden 2024 Valencian tulvien yhteydessä havaittiin.

Lue lisää täältä: Climate change is cooking Europe’s oceans, scientists find

Politico Europe 19.08.2026

Euroopan hallitukset ja palokunnat kääntyvät yhä enemmän satelliittiteknologian puoleen metsäpalojen kartoittamisessa ja varhaisessa havaitsemisessa. EU-maissa on palanut vuoden alusta noin 600 000 hehtaaria ja viime viikonloppuna Belgiassa riehui maan historian suurimpiin lukeutuva metsäpalo Hoge Venenin luonnonpuistossa. Kreikka oli ensimmäinen maa, joka otti käyttöön kansallisen satelliittijärjestelmän: toukokuussa SpaceX laukaisi neljä pientä satelliittia osaksi “Hellenic Fire System” -järjestelmää, joka rakennettiin yhteistyössä Euroopan avaruusjärjestön, Saksan OHB:n, Ororatechin ja suomalaisen tutkasatelliittiyhtiön ICEYE:n kanssa.

ICEYE:n toimitusjohtaja Rafal Modrzewski kertoi Politicolle, että yhtiö pyrkii siirtymään palojen hallinnasta niiden ennakoivaan havaitsemiseen ja vastaava palvelu on tarjolla myös tulville ja myrskyvahingoille. Yhtiö keräsi tänä vuonna miljardi euroa rahoitusta ja sai ensimmäisenä tukea komission uudesta Scaleup Europe -rahastosta. Modrzewskin mukaan avaruuspohjaisten järjestelmien hyödyntäminen on tehokkainta EU-tasolla yksittäisten jäsenmaiden sijaan.

Komission tutkimusyksikön European Forest Fire Information System -palvelu hyödyntää jo NASA:n ja Euroopan avaruusjärjestön satelliittidataa; ensi torstaina laukaistava uusi Meteosat Third Generation -satelliitti nopeuttaa datan päivitystahdin 10 minuutista 2,5 minuuttiin.

Lue lisää täältä: How satellite technology can help Europe battle wildfires

Financial Times 19.08.2026

Financial Timesin analyysin mukaan neljä viidesosaa Euroopan maista säästää enemmän kuin ennen koronapandemiaa, kun kotitaloudet kartuttavat taloudellisia puskureitaan toistuvien kriisien vuoksi. Euroalueen bruttosäästämisaste oli 14,3 prosenttia vuoden 2026 ensimmäisellä neljänneksellä, selvästi yli pandemiaa edeltäneen viiden vuoden keskiarvon 12,5 prosenttia. 18 tarkastellusta Euroopan maasta 14:ssä säästämisaste on korkeampi kuin ennen pandemiaa, kun taas Yhdysvalloissa se on pandemiaa edeltävän tason alapuolella. IMF ennustaa Yhdysvaltain talouden kasvavan 2,3 prosenttia tänä vuonna kulutuksen tukemana, kun euroalueen kasvuksi ennustetaan vain 0,9 prosenttia.

Syynä varovaisuuteen ovat toistuvat kriisit, jotka ovat heikentäneet kuluttajien luottamusta, sekä pelko inflaation syövän säästöjen arvoa; euroalueen inflaatio oli heinäkuussa 2,9 prosenttia. Berenberg Bankin Holger Schmiedingin mukaan työmarkkinat esimerkiksi Saksassa ovat vahvat, joten heikkoa kulutusluottamusta ei voi selittää työttömyyspelolla — kyse on peräkkäisten shokkien aiheuttamasta yleisestä optimismin murenemisesta. Eurooppalaiset kotitaloudet pitävät myös huomattavasti suuremman osan varallisuudestaan käteisenä ja talletuksina (lähes kolmannes) verrattuna yhdysvaltalaisiin (12 prosenttia), jotka ovat vahvemmin sijoittaneet osakkeisiin.

Lue lisää täältä: Europeans dash to save as inflation fears stifle economic recovery

Eunews.it 19.08.2026

EKP:n pääjohtaja Christine Lagarde varoitti Maailman talousfoorumin yhteydessä toimivassa Kansainvälisessä liike-elämän neuvostossa, että Euroopan etumatka Kiinaan nähden kapenee nopeasti. Hänen mukaansa Kiina kilpailee nyt suoraan euroalueen kanssa lähes 40 prosentissa sektoreista, joissa Euroopalla on ollut suhteellinen etu — kun osuus oli 2000-luvun alussa vain noin 25 prosenttia. Syynä on sekä Kiinan siirtyminen ylöspäin arvoketjussa että eurooppalaisen teollisuuden menetetty energiaetu: halpa energia, mukaan lukien venäläinen kaasu, on kadonnut, ja EU:n energiaintensiivisen teollisuuden sähkönhinnat olivat viime vuonna keskimäärin yli kaksinkertaiset Yhdysvaltoihin verrattuna ja noin 50 prosenttia korkeammat kuin Kiinassa.

Lagarde kehotti nopeuttamaan sisämarkkinoiden ja pääomamarkkinoiden yhtenäistämistä, sillä yritykset kilpailevat hänen mukaansa edelleen liikaa kansallisten rajojen sisällä, mikä heikentää kannustinta omaksua uutta teknologiaa. Komission “EU Inc” -aloitteen hän totesi puuttuvan vain osaan ongelmasta.

Lue lisää täältä: Lagarde: “La Cina ora compete con l’eurozona per il 40 per cento dei nostri settori di punta”

Eunews.it 18.08.2026

Rautateiden tavaraliikenne menettää EU:ssa edelleen markkinaosuuttaan maantiekuljetuksille, myöntää liikennekomissaari Apostolos Tzitzikostas. Tšekkiläinen europarlamentaarikko Ondřej Krutílek (ECR) toteaa, että rautatiekuljetukset ovat menettäneet osuuttaan pitkään ja maantiekuljetuksista on tullut hallitseva tapa useimmissa jäsenmaissa. Yksittäisten vaunujen kuljetukset kärsivät korkeista rakenteellisista kustannuksista ja tyhjänä ajosta, mikä tekee niistä epäkilpailukykyisiä maantieliikenteeseen verrattuna. Yhdistetyt kuljetukset kasvavat, mutta eivät riitä kompensoimaan tappioita.

Alalle on jo kanavoitu yli 90 miljardia euroa EU-tukea, muun muassa 32 miljardia Connecting Europe Facility -ohjelmasta, 18,5 miljardia koheesiorahastoista ja noin 40 miljardia elpymisrahastosta — tulokset ovat kuitenkin jääneet vähäisiksi. Tzitzikostas nostaa toivoa uudesta digitaalisesta automaattikytkinjärjestelmästä, joka voisi tehdä yksittäisten vaunujen liikennöinnistä tehokkaampaa ja turvallisempaa, kun vaunuja ei enää tarvitsisi kytkeä käsin.

Lue lisää täältä: Trasporto ferroviario per le merci, l’UE continua a non sapere come rilanciarlo

🛡️ Ulkopolitiikka ja turvallisuus

Financial Times 19.082026

Vaikka Euroopan puolustusmenot ovat kasvaneet neljättä vuotta Venäjän hyökkäyssodan seurauksena — merkittävimpänä käänteenä Saksan löysentyneet velkasäännöt, jotka mahdollistavat 800 miljardin euron lainanoton puolustusinvestointeihin — sekä makrotalous että markkinat kertovat toista tarinaa kuin poliittinen puhe. Euroopan keskuspankin pääekonomisti Philip Lanen mallien mukaan puolustusmenojen finanssipoliittinen kerroin on lähivuosina keskimäärin alle yhden, mikä tarkoittaa, ettei sijoitettu euro tuota vastaavaa lisäystä bruttokansantuotteeseen. Vaikutus riippuu voimakkaasti menojen laadusta: tuontivaltaisella puolustushankinnalla kerroin jää 0,6–1:n välille, kun taas puhtaalla julkisella kulutuksella se on 1,2–1,4. Ongelmana on myös se, että yli 51 prosenttia euroalueen suurimpien puolustusyhtiöiden toimittajakytköksistä sijaitsee EU:n ulkopuolella, jolloin merkittävä osa taloudellisesta hyödystä valuu ulkomaille.

Sama epävarmuus näkyy osakemarkkinoilla: WisdomTree Europe Defence -indeksirahaston kurssikehitys on ollut epävakaata, ranskalais-saksalainen panssarivaunuvalmistaja KNDS lykkäsi pörssilistautumissuunnitelmiaan heikkojen markkinaolosuhteiden vuoksi ja jopa alan suosikki Rheinmetall on laskenut 22 prosenttia vuoden alusta. FT päättelee, ettei Euroopan asevarustelu ole erityisen “defensiivinen” sijoituskohde: makrotalouden hyöty on maltillinen, taloudellinen tuotto riippuu rahojen käyttötavasta, ja osakkeet ovat edelleen alttiita politiikalle, hankintaviiveille ja muuttuville käsityksille sodankäynnin tulevaisuudesta.

Lue lisää täältä: The defence stocks aren’t defensive

DR 06.08.2026

Tanskan maahanmuutto- ja kotouttamisministeri Morten Bødskov kertoi EU:n kiireellisessä ministerikokouksessa esitetystä aineistosta, jonka mukaan noin 6 000 Venäjä-myönteistä Telegram-tiliä ja noin 2 000 verkkoartikkelia levittivät viime viikkojen aikana väitteitä EU:n rajayhteistyön romahtamisesta Ceutan tilanteen yhteydessä. Bødskovin mukaan luvut osoittavat jälleen Venäjän pyrkimyksen horjuttaa Eurooppaa. Noin 60 000 siirtolaista on 30. heinäkuuta lähtien ylittänyt rajan Marokosta Espanjan Ceutan erillisalueelle; suuri osa heistä on jo palautettu.

Puolustuskorkeakoulun sotilasanalyytikko Jeanette Serritzlev sanoo, ettei ole itse havainnut väitettyä laajaa provokaatiota, mutta pitäisi Venäjän mukaantuloa odotettavana, sillä maahanmuutto on juuri sellainen aihe, joka ruokkii EU:n sisäistä hajaannusta.

Kööpenhaminan yliopiston apulaisprofessori Yevgeniy Golovchenko, joka tutkii propagandaa ja hybridivaikuttamista, huomauttaa, että maahanmuutto on ollut Venäjän suosima disinformaatioteema ainakin vuodesta 2016 lähtien ja että Venäjä yleensä vahvistaa jo olemassa olevia kertomuksia sen sijaan, että loisi kokonaan uusia. Venäjän Tanskan-suurlähetystö on kiistänyt Bødskovin väitteet ja todennut, ettei laittomasta toiminnasta ole esitetty todisteita.

Lue lisää täältä: Militæranalytiker efter Bødskovs melding om russisk indblanding i migrantkrisen: ‘Jeg ville ikke blive overrasket’

Kiitos, kun luit EU Mediaviikon maksuttoman osuuden loppuun. Uusi uutiskatsaus ilmestyy joka tiistai ja perjantai kello 7.40 Suomen aikaa.

🇩🇰 Miksi Tanskan Mette Frederiksenin ja Italian Giorgia Melonin muuttoliikeyhteistyö on ajanut kaksi suurta sosialistipuoluetta avoimeen kapinaan omaa sisarpuoluettaan vastaan – ja mitä se kertoo äärioikeiston vaikutusvallan kasvusta Euroopan keskustavasemmistossa.

🇷🇺 Halkeamia Venäjän eliitissä: valtiollisen pankin pääekonomisti sanoi ääneen sen, mitä Kremlissä ei saisi sanoa – onko kyse ensimmäisistä merkeistä suuremmasta murroksesta?

⚔️ Uutisanalyysi: sotilasjohdon henkilövaihdokset, Hormuzinsalmen kiristyvä tilanne ja Trumpin uhkaukset pommittaa Omania – kolme syytä, miksi Iran saattaa olla valmis eskaloimaan konfliktin uudelleen juuri nyt.

Lisäksi Puolan ennätykselliset puolustusmenot ja kaksi ajankuvaa eurooppalaisesta kesästä: kiista kristofobiasta Marseillessa ja ylimatkailun hillinnästä Venetsiassa.