Siirry sisältöön

Rovaniemi

Wikipediasta
2 muutosta tässä versiossa odottaa arviointia (ohje). Sivun vakaa versio on katsottu 9. elokuuta 2026.
Tämä artikkeli käsittelee kaupunkia. Rovaniemen muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Rovaniemi

vaakuna

sijainti

Sijainti 66°30′N, 025°44′E
Maakunta Lapin maakunta
Seutukunta Rovaniemen seutukunta
Kuntanumero 698
Hallinnollinen keskus Rovaniemen keskustaajama
Perustettu 1929
– kaupungiksi 1960
Kuntaliitokset Rovaniemen maalaiskunta (2006)
Kokonaispinta-ala 8 016,62 km²
5:nneksi suurin 2025 [1]
– maa 7 581,53 km²
– sisävesi 435,09 km²
Väkiluku 66 191
17:nneksi suurin 31.12.2025 [2]
– väestötiheys 8,73 as./km² (31.12.2025)
Ikäjakauma 2023 [3]
– 0–14-v. 15,6 %
– 15–64-v. 63,4 %
– yli 64-v. 21,0 %
Äidinkieli 2025 
– suomenkielisiä 93,2 %
– ruotsinkielisiä 0,2 %
– saamenkielisiä 0,3 %
– muut 6,2 %
Kunnallisvero 8,9 %
154:nneksi suurin 2026 [4]
Kaupunginjohtaja Joonas Hänninen
Kaupunginvaltuusto 51 paikkaa
  2025–2029[5]
 • Kesk.
 • SDP
 • Kok.
 • Vas.
 • PS
 • Vihr.
14
13
10
5
5
4
www.rovaniemi.fi

Rovaniemi (pohjoissaameksi Roavvenjárga, inarinsaameksi Ruávinjargâ, koltansaameksi Ruäʹvnjargg) on Suomen kaupunki ja Lapin maakuntakeskus. Kaupungissa asuu noin 66 000 henkilöä ja seudulla noin 70 000 henkilöä. Rovaniemi on Oulun jälkeen Pohjois-Suomen toiseksi väkirikkain ja koko Suomen 17:nneksi väkirikkain kunta.[6]

Sana rova tarkoittaa metsäistä harjua tai harvapuustoista ylänköä. Sana on laina saamen kielestä, jossa roavvi merkitsee vanhaa paloaluetta tai metsäistä vaaraa tai harjua.[7] Rovaniemi itsenäistyi Kemin pitäjästä Kustaa III:n määräyksellä vuonna 1785.[8] Rovaniemen pitäjän sisälle syntyi vuonna 1929 kauppala, joka muuttui kaupungiksi vuonna 1960 eräänä ensimmäisistä uusista kaupungeista. Rovaniemet yhdistyivät jälleen vuonna 2006, jolloin uudesta Rovaniemestä tuli pinta-alaltaan Suomen suurin ja pohjoisimmaksi ulottuva kaupungiksi itseään kutsuva kunta. Rovaniemen kaupunkikeskusta on Suomen toiseksi pohjoisin Kemijärven keskustan jälkeen.

Rovaniemi on Lapin hallinnon, koulutuksen ja liike-elämän keskus. Siellä sijaitsevat esimerkiksi Lapin yliopisto, Lapin keskussairaala, Lapin elinvoimakeskus, Rovaniemen hovioikeus ja Someroharjun varuskunta.

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemi sijaitsee napapiirin tuntumassa Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa. Sitä ympäröi kolme korkealle kohoavaa vaaraa: lännessä Korkalovaara, idässä Kemijoen takana Ounasvaara ja pohjoisessa jokien yhtymäkohdan takana Syväsenvaara. Lisäksi kaupunkialueelta etelään päin Kemijokea pitkin mentäessä sijaitsee Pöyliövaara, ja Korkalovaaran takana Vennivaara.

Rovaniemen naapurikunnat ovat pohjoisessa Kittilä ja Sodankylä, lännessä Kolari, Pello ja Ylitornio, etelässä Tervola, Ranua ja Posio ja idässä Kemijärvi ja Pelkosenniemi.

Luonto ja geologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Keskustan tuntumassa, Veitikanharjun eteläpuolella sijaitsee pieni, matala ja rehevä Harjulampi, yksi Suomen sadasta parhaasta lintukohteesta[9]. Sieltä on tavattu 85 lintulajia, joista 32 (silkkiuikku, punajalkaviklo, pikkulokki ym.) pesii vakituisesti ja 17 satunnaisesti. Lammen lintutorni sijaitsee Yliopistonkadun ja Korvanrannan risteyksen kohdalla, ja sinne on risteyksestä viitoitus.

Auttikönkään putous ja uittoränni

Kaupunkialueelta itään noin 100 kilometriä sijaitsee Kemijokeen laskevassa Auttijoessa Auttiköngäs-niminen putous, jota kiertää 3,5 kilometriä pitkä luontopolku laavuineen.[10] Siellä sijaitsevat myös historialliset uittopato ja -ruuhi.

Kaupunkialueelta noin 10 kilometriä lounaaseen, Sukulanrakan rinteellä Rautiosaaressa Valajaskosken voimalaitoksen lähellä, sijaitsee 14 hiidenkirnua[11]. Niitä tutkittiin ja tyhjennettiin ensimmäisen kerran 1966-67, mutta paikalliset asukkaat ovat tienneet niistä paljon kauemmin. Yhden kansantarinan mukaan hiisi teki kirnut puolustusasemiksi, kun Ruotsista oli tulossa piispa seurueineen Kemijokivarteen vierailulle. Suurimmat kirnut ovat saaneet nimensä tarinoista. Isoin on noin 15 metriä syvä ja leveimmältä kohdaltaan noin 8 metriä leveä Paholaisen liemikirnu. Toinen iso on Paholaisen liemikirnun yläpuolella olevalla kalliolla sijaitseva, 9 metriä syvä ja leveimmältä kohdaltaan 6 metriä leveä Hiiden piilopirtti. Kolmas iso on 10 metriä syvä ja 2,5 metriä leveä Piispa Hemmingin kirnu. Hiidenkirnuille on opastus Kemijoen Itäpuolentieltä.

Rovaniemen alueella on yli tuhat vähintään hehtaarin laajuista järveä. Pinta-alaltaan suurimpiin kuuluvat Olkkajärvi, Norvajärvi, Vanttausjärvi, Sinettäjärvi, Perunkajärvi, Köyry ja Iso-Kaarni.[12]

Rovaniemen lounaiskulmassa sijaitsee Pisavaaran luonnonpuisto, joka ulottuu osin Tervolan kunnan alueelle. Alueelle meneminen on luvanvaraista.[13]

Ilmasto ja ilmastonmuutos

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemi kuuluu pohjoisboreaaliseen ilmastovyöhykkeeseen.[14] Vuosina 1990–2020 keskimääräinen vuoden keskilämpötila oli +1,2 astetta; edellisellä 30-vuotiskaudella 1961–1990 se oli vielä hiukan pakkasen puolella. Vuoden sadesumma on keskimäärin 588 mm, mikä on noin 60 mm enemmmän kuin 30 vuotta aiemmin. Lämpösaareke-ilmiö on voimakkain kaupungin keskustassa tiiviimmin rakennetulla alueella ja saa aikaan sen, että keskusta on muutamia asteita ympäröivää maaseutua lämpimämpi seklä kesähelteillä että talvipakkasilla.[15]

Sekä Rovaniemen lentoaseman sääasemalla että Apukassa oli kaudella 1991–2010 keskimäärin 7 hellepäivää vuodessa. Pakkaspäivä oli Apukassa 117 ja lentoasemalla 128 vuodessa.[16]

Rovaniemen (lentoasema) ilmastotilastoa
tammi helmi maalis huhti touko kesä heinä elo syys loka marras joulu
Vrk:n ka. ylin lämpötila (°C) −7,3 −7,3 −1,9 4,1 11,0 17,0 20,1 17,2 11,1 3,1 −2,1 −4,9 ka. 5
Vrk:n ka. alin lämpötila (°C) −13,5 −13,3 −9,1 −3,4 2,5 8,5 11,8 9,6 4,9 −1,3 −6,7 −10,6 ka. −1,7
Vrk:n keskilämpötila (°C) −10,3 −10,3 −5,6 0,1 6,5 12,5 15,6 13,1 7,7 0,8 −4,4 −7,7 ka. 1,5
Sademäärä (mm) 45 36 39 31 46 61 79 78 56 55 50 42 Σ 618
Päivän pituus (h/d) 5 8 12 15 19 24 21 17 13 9 6 3 ka. 12,7
Auringonpaistetunnit (h/d) 1 3 7 9 11 12 12 10 6 4 1 0 ka. 6,4
Sadepäivät (d) 22 20 17 12 14 14 16 16 16 20 22 22 Σ 211
L
ä
m
p
ö
t
i
l
a
−7,3
−13,5
−7,3
−13,3
−1,9
−9,1
4,1
−3,4
11,0
2,5
17,0
8,5
20,1
11,8
17,2
9,6
11,1
4,9
3,1
−1,3
−2,1
−6,7
−4,9
−10,6
S
a
d
a
n
t
a		 45
36
39
31
46
61
79
78
56
55
50
42


Kaupunkikuva ja nähtävyydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rovaniemen kaupunginkirjasto

Rovaniemen merkittävin julkisten rakennusten keskittymä sijaitsee Hallituskadun, Kemijoen, Jorma Eton tien ja Erottajan rajaamalla alueella. 1976 valmistuneessa Lappia-talossa (Jorma Eton tie 8 A), jonka on suunnitellut arkkitehti Alvar Aalto, sijaitsevat musiikkiopisto, kaupunginteatteri ja Yleisradion Lapin aluetoimitus. Lappia-talossa järjestetään myös konsertteja ja muita yleisötilaisuuksia. Aalto on suunnitellut myös vieressä sijaitsevan, 1965 valmistuneen Rovaniemen kaupunginkirjaston (Jorma Eton tie 6), joka toimii myös Lapin maakuntakirjastona. Kirjaston Lappi-osaston kokoelmat sisältävät Lappia, Pohjoiskalottia, Barentsin aluetta ja arktisia alueita käsittelevää aineistoa. Osastolla toimii Suomen saamelainen erikoiskirjasto ja Grönlanti-kirjallisuuden Suomen keskuskokoelma. Kirjaston Lapponica-salissa järjestetään vaihtuvia taidenäyttelyitä. Alueen kolmas talo on 1988 valmistunut kaupungintalo (Hallituskatu 7), jossa kaupunginvaltuusto pitää kokouksensa; sen on suunnitellut Alvar Aallon arkkitehtitoimisto. Lisäksi keskittymässä sijaitsee poliisilaitos (Hallituskatu 1 A) ja virastotalo. Valtakadun ja Ounaskosken välissä on 1947–1948 valmistunut rakennuskokonaisuus, joka käsittää toimistotalon, kolme kolmikerroksista asuintaloa sekä kaksikerroksisen rivitalon, jossa on ollut maaherran virka-asunto ja edustustilat. Alueella sijaitsee myös uittoyhdistyksen talo (ks. alla).

Kulttuuritalo Korundi (Lapinkävijäntie 4) kunnostettiin vanhasta postiautovarikosta ja avattiin 2011. Korundi on erityisesti Lapissa esiintyvä kivilaji. Osa talosta on kuitenkin toiminut taidemuseona jo lokakuusta 1986; tilojen muuntamisen postiautovarikosta taidemuseoksi suunnitteli arkkitehti Juhani Pallasmaa. Kulttuuritalo sijaitsee keskustaa halkaisevan valtatien 4 vieressä. Siellä on tilat Lapin kamariorkesterille ja Rovaniemen taidemuseolle.[18]

Tiedekeskus Arktikum

Ounasjoen rannalla sijaitsee 1992 avattu Arktikum-talo (Pohjoisranta 4), jossa toimivat Lapin yliopiston pohjoista tiedettä ja tutkimusta popularisoiva Arktinen keskus sekä Lapin maakuntamuseo.[19] Arktikumissa toimii myös kaikille avoin kirjasto. Rakennuksen vieressä sijaitsee tiedekeskus Pilke,[20] jonka erikoisalue on pohjoinen metsätalous. Pöykkölässä, keskustasta noin 3,5 kilometriä kaakkoon on Lapin metsämuseo[21] (Metsämuseontie 7) sekä Rovaniemen kotiseutumuseo[22] (Pöykköläntie 4). Metsämuseo kuvaa Lapin suurten savottojen aikakautta 1870-luvulta 1960–1970-luvuille; museoalueella on savottakämppiä, metsätyövälineitä, uittokalustoa ja metsätyökoneita eri puolilta Lappia. Kotiseutumuseon päärakennus, puovi ja kaksi aittaa ovat 1800-luvulta ja kuuluivat aikoinaan Pöykkölän tilaan, ja museoalueelle on lisäksi siirretty 13 hirsirakennusta Rovaniemen alueelta. Museo kuvastaa sata vuotta vanhaa varakasta talonpoikaistaloa siihen kuuluvine rakennuksineen.

Monet Rovaniemen merkittävät julkiset rakennukset ovat Ferdinand Salokankaan suunnittelemia, persoonallisia sekä omintakeisia ja valmistuneet jälleenrakennuksen aikana. Tällaisia ovat esimerkiksi nykyään hotellina toimiva kauppalantalo (valm. 1949, Valtakatu 18), paloasema (1949, Koskikatu 61), Ounaskosken yläaste[23] (tunnetaan myös nimellä kansalaiskoulu, 1954, Maakuntakatu 3-5, puretaan 2022), keskustan koulu (1954, Pohjolankatu 23), opettajien asuintalo (1954, Rovakatu 4), Rantavitikan koulun opettajien asuintalo (1950, Eteläranta 2) sekä entinen ammattikoulu ja sen asuntola (1961, Korvanranta 50).

Linja-autoasema[24] (valm. 1959, Lapinkävijäntie 2) on arkkitehtonisesti merkittävä liikenneyhteyksien solmukohta, jonka ovat suunnitelleet arkkitehdit Kaarlo Leppänen, Niilo Pulkka ja Pekka Rajala (arkkitehtitoimisto Aili ja Niilo Pulkka). Sen rakennustaiteellisena kantavana ideana on kaupungin identiteettiä kuvaava tunturin muoto kattorakenteissa ja sisääntulokatoksessa; samaa teemaa sovelsi Alvar Aalto myöhemmin Lappia-talossa. Asemarakennus ja asemapiha toteutettiin arkkitehtikilpailun tuloksena, ja vastaavaa matkustajapalveluja kokoavaa kiinteistöyhtiön mallia ja arkkitehtonisen laadun tavoitetta seurattiin myöhemmin saman arkkitehtitoimiston suunnittelemilla Sodankylän ja Kemijärven linja-autoasemilla.

Muurolan rautatieasema puolestaan edusti hyvin sodanjälkeistä pohjoisen rautatierakentamista. Aseman yhtenäisen kokonaisuuden muodostivat asemarakennus sekä kaksi asuintaloa talousrakennuksineen. Asemarakennus tuhoutui tulipalossa joulukuussa 2014.

Rovaniemen kirkko

Arkkitehti Bertel Liljequistin suunnittelema Rovaniemen kirkko valmistui vuonna 1950. Se sijaitsee kaupungintalon eteläpuolella, junaradan toisella puolen. Nykyisen kirkon edeltäjä poltettiin Lapin sodassa 16. lokakuuta 1944. Kirkon punaisella neonvalolla valaistu risti herätti kummastusta ja keskustelua pitkään kirkon valmistumisen jälkeenkin. Nykyään risti valaistaan punaisilla led-valoilla.

Merkittäviä sotien jälkeen rakennettuja yksityisrakennuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toisen maailmansodan jälkeen toimineista arkkitehdeista merkittävimmin Rovaniemen rakennuskantaan ja katukuvaan ovat vaikuttaneet Alvar Aalto ja Ferdinand Salokangas.

  • Korkalonrinteen pien- ja kerrostaloalue – jonka paikalliset asukkaat tuntevat nimellä Tapiola – on Alvar Aallon suunnittelema, 1950-luvun lopulla ja 60-luvun alussa rakennettu, ja koostuu kahdesta nelikerroksisesta kerrostalosta (Sompiontie ja Poroelontie) ja kolmesta kaksikerroksisesta rivitalosta (Sompiontie, Tanhuantie ja Poroelontie). Alue on päässyt Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon[25].
  • Maison Aho (Pohjolankatu 32) on Alvar Aallon suunnittelema omakotitalo. Rakennuksen tilasi 1964 Aarne Aho, ja se valmistui Aallon luonnosten ja tilaajan ehdotusten pohjalta jo seuraavana vuonna. Rakennus on päässyt Museoviraston valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon[26], kuten myös
  • Ahon asuinkerrostalot Koskikatu 18 (valm. 1959), siihen kiinteästi liittyvä Koskikatu 20 (valm. 1962) ja Jaakonkatu 3 (valm. 1963) on suunnitellut Alvar Aalto.
  • Inapolku 3, Ferdinand Salokankaan suunnittelema kerrostalo.
  • Ferdinand Salokankaan asuin- ja ateljeetalo (valm. 1953, Karhunkaatajantie 24).Hakanpään omakotitalo Etelärinne 31(valm.1956) Salokankaan viimeinen työ Rovaniemellä
  • Evakkotien rivitalot (Evakkotie 73) ovat Timo ja Tuomo Suomalaisen suunnittelemia ja alun perin rakennettu Puolustusvoimien henkilöstölle 1960-luvulla (valmistumisvuosi 1970). 12 rivitalosta (yhteensä 126 asuntoa) koostuva tiivis alue sijaitsee Korkalonrinteen lounaispuolella.
  • Pirttikosken voimalaitosyhdyskunta koostuu betonisesta voimalaitoksesta (valm. 1960), louhituista kallioleikkauksista, Kemijoen länsirannalle 1950-luvulla rakennetusta työntekijöiden asuma-alueesta (toistakymmentä rivitaloa, yhteensä 65 asuntoa) sekä voimalaitoksen länsipuolella maantien varressa sijaitsevasta seuratalo Luusuanpirtistä, jonka ovat suunnitelleet Kai Blomstedt ja Birger Stenbäck.

Kaupunkikuvan kehitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jätkänkynttilä.

Rovaniemen keskustan alueella Korkalonniemellä Kemijoen rantamilla on jo 1800-luvun alkupuolelta lähtien ollut kaupunkimaisia piirteitä. Rovaniemen kirkkoherra Jacob Fellman kuvasi vuonna 1821 tuota suppeaa aluetta näin[27]: ”Silmäiltäessä etäältä luonnollisten kanavien halkomien vihreiden niittyjen yli somia taloja, näyttävät ne pieneltä kaupungilta tai kauppalalta. Sitä kutsutaankin Pihkaporin kaupungiksi. En tiedä onko nimi johtunut vanhoista ajoista asti vallinneesta varallisuudesta kylässä, missä on ollut 70 jousta, vai siitä, että siellä talot olivat yhdessä kasassa, vai siitä, että siellä on pirkkalaisten ajoista saakka pidetty markkinoita, vai, mikä todennäköisintä, että siellä on pitkät ajat valmistettu hartsia ja pikeä.”

Muuten Rovaniemi on lähes nykyaikaan saakka ollut kauttaaltaan maalaismaisemaa. Ennen saksalaisten tuloa 1941 Rovaniemi oli muutamaa keskustan pientä aluetta lukuun ottamatta väljästi rakennettu, maalaiskirkonkylää muistuttava kokonaisuus. Sen puurakennukset olivat empirehenkisiä talonpoikaistaloja, tai edustivat kertaustyylejä, jugendia ja 1920-luvun klassismia. Lisäksi kauppalassa oli varsin runsaasti 1930-luvulla rakennettuja funktionalismia edustavia kivitaloja. Vuonna 1933 valmistunut arkkitehti Oiva Kallion suunnittelema asemakaava oli alkanut luoda kauppalalle kaupunkimaista ilmettä; asemakaava perustui suuriin nelikerroksisiin umpikortteleihin.[28] Saksalaisten laajamittaiset rakennustyöt tiivistivät kaupunkikuvaa, ja heidän lähdettyään kaupunkirakennuksen tiivistyminen jatkui, vaikka he perääntyessään tuhosivatkin suurimman osan rakennuksista ja rakennelmista. Nykyään Rovaniemen kaupunkikuva muistuttaa enimmäkseen tavallista tiiviisti rakennettua suomalaista kaupunkia.

Kaupunkialueella Kemijoen yli johtaa kolme siltaa. Niistä eteläisin on Ounaskosken rautatie- ja maantiesilta. Silta valmistui 1934, ja perääntyessään 1944 saksalaiset joukot tuhosivat sen. Se kuitenkin rakennettiin sodan jälkeen uudelleen. Tästä pohjoiseen on keskusta-alueelta Ounasvaaran puolelle johtava toinen silta, Jätkänkynttilä. Se valmistui vuonna 1989. Kolmas Kemijoen yli johtava silta on Ounasvaaralta Saarenkylään johtavat Suutarinkorvan sillat, jotka sijaitsevat Kemijoessa ennen sen yhtymistä Ounasjokeen. Paikalla on vierekkäin rautatiesilta ja uudempi maantiesilta. Neljäs silta menee Ounasjoen yli kohdassa, jossa se yhtyy Kemijokeen, ja yhdistää keskusta-alueen Saarenkylään. Se valmistui vuonna 1966. Hieman kaupunkialueen ulkopuolella on Saarenputaan silta (valm. 1925, Kuusamontie).

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Rovaniemen historia

Rovaniemen historia ulottuu kivikaudelta nykypäivään. Ensimmäistä kertaa Rovaniemi mainitaan asiakirjoissa 1400-luvulla, jolloin se oli vielä osa Kemin pitäjää. Rovaniemen markkinat aloittetiin 1880-luvulla. Lapin sodassa vetäytyvät saksalaisjoukot tuhosivat noin 90 prosenttia rakennuksista. Rovaniemi oli aluksi hallintomuodoltaan kauppala, vuodesta 1960 alkaen kaupunki ja vuonna 2006 siihen liitettiin entinen Rovaniemen maalaiskunta.

Varhaishistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kopio Rovaniemen hirvenpäästä. Alkuperäinen puinen veistos löytyi Rovaniemen Lehtojärveltä suosta vuonna 1955. Veistos on noin vuodelta 5790 eaa.

Rovaniemen asutuksen historia ulottuu kivikaudelle 8 000 vuoden taakse (noin 6000 eaa.). Lehtojärveltä löydetty mäntypuinen noin 40 senttimetriä pitkä hirvenpää tuolta ajalta on Suomen vanhin löydetty puuveistos; sen oletetaan olleen aikoinaan aluksen keulakuva.[29] Vaaralan Matkavaaralla on pidetty leiripaikkaa samoihin aikoihin.[30] Suunnilleen samalle ajalle on ajoitettu myös muita löytöjä.[31]). Nykyisellä kaupunkialueella, Valionrannassa keskustaa vastapäätä Ounasvaaran puolella on asuttu pysyvästi ainakin kahdessa jaksossa: 2920–2690 eaa. sekä noin 1700 eaa. – 300 jaa.[32] Kivikauden asukkaiden oletetaan elättäneen itsensä hirven- ja peuranmetsästyksellä sekä kalastuksella. Anclylusjärven muututtua suolaiseksi Litorinamereksi noin 5500 eaa. muodostuivat hylkeet ja lohet merkittäviksi ravinnonlähteiksi. Ensimmäisten 3 000 vuoden ajalta säilyneet esineet ovat kiveä, puuta ja luuta, tunnusomaisimpina suuret tuurat eli nk. Rovaniemen tuurat. Saviastioiden teko opittiin Rovaniemen seudulla noin 4200 eaa.

Ensimmäiset pronssiesineet saapuivat idästä noin 1300–1000 eaa. Ensimmäiset merkit maanviljelystä ovat Ylikylän läheltä, jossa kausittainen kaskeamiseen tai kulottamiseen viittaava toiminta alkoi vuosien 750–530 eaa. tienoilla[33]. Ounasvaaran itäpuolella, Sierijärven Riitakanrannasta ja Kotijängältä on löytynyt noin 2 000 vuotta vanhoja masuuneja, joissa rauta valmistettiin paikallisesta suo- tai järvimalmista puuhiilen avulla.

Alueen kiinteä talonpoikaisasutus on alkanut 1100–1200-luvuilla, vaikka alueella on ilmeisesti asuttu jatkuvasti kivikaudesta alkaen. Uudisasukkaina tuli pääasiassa hämäläisiä ja satakuntalaisia, mutta myös varsinaissuomalaisia, karjalaisia, vienalaisia, ruotsalaisia, norjalaisia, kainuulaisia ja saksalaisia. Rovaniemen alueen murre on monipuolinen sekoitus heidän murteistaan. Alueella asui myös saamelaisia. Kun Suomen paikallishallintoa järjesteltiin, Rovaniemen alue tuli 1400-luvun alkupuolella osaksi Kemin pitäjää. Ensimmäistä kertaa Rovaniemi mainitaan asiakirjoissa vuonna 1453. 1700-luvulle asti Rovaniemen alueen nimenä oli Korkala.[34]

Rovaniemi kuului Kemin seurakuntaan, eikä sillä ollut omaa pappia, vaan rovaniemeläisten piti vielä 1500-luvulla käydä kirkkomatkalla Kemissä. Suomalainen muinaisusko jumalineen, haltioineen, henkineen, kummituksineen ja vainajineen kukoisti kristinuskon rinnalla 1800-luvulle asti. Ensimmäinen kirkko rakennettiin 1605–1611. Vienankarjalaiset hävittivät sen 1611. Uusi kirkko rakennettiin 1622 mennessä, se korvattiin uudella kirkolla 1688, ja tämä puolestaan korvattiin sittemmin Lapin sodassa poltetulla kirkolla 1817. Aluksi Kemin kirkkoherra kävi pitämässä jumalanpalveluksen näissä kirkoissa muutaman kerran vuodessa, mutta 1630-luvun lopulla Rovaniemi sai ensimmäisen kappalaisensa Christer Ericin.[35]

Vuonna 1725 Rovaniemen alueen asukasluku oli noin 450. Väestönkasvu kiihtyi 1700-luvulla kuten muuallakin Suomessa: tuhannen henkilön raja ylittyi 1770-luvulla ja 2 000 hengen raja 1820-luvun alkupuolella. Rovaniemen seutu erotettiin Kemistä vuonna 1785, kun kuningas Kustaa III vahvisti itsenäisten Rovaniemen pitäjän ja Rovaniemen seurakunnan aseman.[8] 1700-luvun lopulla nykyisestä keskustasta, Korkalonniemestä, alkoi muodostua pitäjän keskus jonne viranomaiset ja käsityöläiset asettuivat.[36]

Teollistuminen alkoi 1700-luvun jälkipuoliskolla puutavaran kysynnän kasvaessa. Jokivarsiin perustettin aluksi vaatimattomia sahoja. 1800-luvun alussa toiminta tehostui pikku hiljaa. Yhteensä sahat työllistivät 1800-luvun puolivälissä kevään ja kesän sesonkiaikoina vain jonkin verran yli sata ammattimiestä.[37]

Rovaniemen nousu Lapin kaupan, liikenteen ja hallinnon keskukseksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rovaniemen kunnasta erotettiin vuosina 1917 ja 1926 alueita Ranuaan ja Posioon. Vuonna 1929 perustettuun Rovaniemen kauppalaan liitettiin maalaiskunnan alueita vuosina 1948–1985. Kauppala muutettiin kaupungiksi vuonna 1960 ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyi kaupungin kanssa vuonna 2006.

1800-luvun puoliväliin saakka Rovaniemi oli joukko pieniä maalaiskyliä, joiden harvalukuiset asukkaat (n. 2 800 vielä vuonna 1850 nykyisen Rovaniemen kokoisella alueella) ansaitsivat elantonsa pääasiassa maanviljelyllä ja karjanhoidolla kalastuksen ja metsästyksen ollessa tärkeimmät sivuelinkeinot. Rovaniemen kukoistus alkoi Suomen metsätalouden nousun myötä 1800-luvun jälkipuoliskolla. Rovaniemi ei muodostunut puunjalostuksen keskukseksi, vaikka alueelle perustetuilla sahoilla olikin huomattava paikallinen merkitys. Sen sijaan tukkisavottojen kannalta keskeinen sijainti ja aikaansa nähden hyvät liikenneyhteydet Kemijoen ja Ounasjoen yhtymäkohdassa nostivat Rovaniemen merkittäväksi liikenteen ja kaupan keskukseksi ja myöhemmin myös hallintokeskukseksi.

Joulupukin junan kuva Rovaniemeen.

Maantie Kemiin 1839 liitti Rovaniemen valtakunnan tieverkkoon. Seuraavina vuosikymmeninä rakennettin teitä Rovaniemeltä Lapin eri paikalliskeskuksiin. 1860-luvulla alkanut tukinuitto – tukkien uittaminen Kemi- ja Ounasjokea pitkin Kemiin – korosti Rovaniemen asemaa logistiikan solmukohtana. 1909 saatu rautatie sinetöi Rovaniemen aseman logistisena keskuksena. 1900-luvun alkupuolella höyrylaivaliikenne oli tärkeä yhdysside Rovaniemen sekä Kemi- ja Ounasjokien latvojen välillä. Rovaniemen lentokenttää alettiin rakentaa 1939 nykyiselle sijaintipaikalleen, ja ensimmäiset kaksi nurmipäällysteistä kiitotietä valmistuivat 1940.[38][39]

Ennen 1860-lukua Rovaniemellä ei ollut kauppoja, vaan rovaniemeläiset tekivät hankintansa toisiltaan, kaupunkien (esim. Kemin) kauppiailta tai laukkuryssiksi kutsutuilta vienankarjalaisilta kulkukauppiailta. Ensimmäinen maakauppa sai toimilupansa 1860-luvun alkupuolella, ja metsätalouden tuoma vaurastuminen ja kirkonkylän edullinen sijainti läpikulkupaikkana nostivat paikkakunnan kauppojen määrään kolmeentoista vuoteen 1877 mennessä. Ensimmäinen apteekki tuli 1880-luvulla, ja 1898 kauppojen lukumäärä oli jo 27. Vuonna 1906 rovaniemeläiset perustivat itselleen osuuskaupan, ja Työväen Osuusliike Lapinmaa aloitti 1922. Aluksi kauppoja perustettiin vain kirkon läheisyyteen, mutta pian niitä alkoi tulla maaseudullekin, ja lisäksi tukkisavottojen yhteydessä toimi nk. savottakauppoja, joista paikkakuntalaisetkin saattoivat tehdä ostoksia.[40]

Kauppapuotien ohessa merkittäväksi taloudelliseksi instituutioksi nousi Rovaniemen markkinat. Vuonna 1880 kirkonkylä sai markkinaoikeudet, ja ensimmäiset markkinat järjestettiin helmikuussa 1881. Pian ne alkoivat saavuttaa valtakunnallistakin mainetta, ja vuosisadan vaihteessa markkinat olivat jo tärkeä kaupallinen tapahtuma. Niitä pidettiin kolmesti vuodessa: viikon kestäneet päämarkkinat helmikuussa, juhannusmarkkinat ja syksyllä Mikkelinmarkkinat. Markkinat olivat suuri, monikulttuurinen ja värikäs tapahtuma jonne väkeä saapui ympäri Suomea ja aina naapurivaltioista saakka. Muun muassa venäläiset, norjalaiset, ruotsalaiset, juutalaiset, romanit ja tataarit myivät alueen metsänmyynnillä rikastuneille tai metsätöissä lisäelantoa hankkineille asukkaille kankaita, taloustarvikkeita, työkaluja ym., ja paikalliset myivät mm. Englannista tulleille välittäjille lähinnä turkiksia.[41]

Talouden nousun vanavedessä myös hengenviljely edistyi. Ensimmäinen Rovaniemen kaupunginkirjasto saatiin 1860[42] ja ensimmäinen kirjakauppa 1895. Ensimmäinen kansakoulu aloitti toimintansa syksyllä 1870 Rantavitikalla; se oli Pohjois-Suomen ensimmäinen silloisten kaupunkien ulkopuolelle perustettu kansakoulu. Kansakouluikäisiä lapsia opetettiin myös kiertokouluissa. Ensimmäinen keskikoulu aloitti 1908. Ensimmäinen sanomalehti, lyhytikäinen Rovaniemen Sanomat painettiin Kemissä. Vuonna 1921 aloitettiin kolmesti viikossa ilmestynyt Rovaniemi-sanomalehti. Kun se tuli pian kytketyksi kokoomuspuolueeseen, paikkakunnan maalaisliittolaiset perustivat 1928 Lapin Kansan.

Rovaniemen kauppalaa 1930-luvulla.

Vuonna 1867 Rovaniemi sai oman kunnallisen hallintonsa erilleen seurakunnasta. Rovaniemen kirkonkylä perustettiin vuonna 1875.[43] Rovaniemen kirkonkylästä muodostettiin taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1901,[44] ja pitkän uurastuksen jälkeen se sai kauppalanoikeudet vuonna 1929; samassa yhteydessä kauppala eriytettiin Rovaniemen maalaiskunnasta, joka ympäröi kauppalaa joka puolelta. Kauppalasta tehtiin vuonna 1938 perustetun Lapin läänin hallintokeskus.

Jatkosota ja saksalaisvaruskunta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Saksalaisia sekä yksi suomalainen upseeri saksalaisten ja suomalaisten yhteisenä esikuntanaan käyttämän Rovaniemen silloisen keskuskansakoulun edessä.

Jatkosodassa Rovaniemi toimi saksalaisten varuskuntakaupunkina. Siviilirakennuksia otettin aluksi sotilaskäyttöön: esikunta oli kansakoulussa, upseerikerhona toimi vanha maalaistalo . Saksalaiset rakensivat tarpeisiinsa jatkosodan aikana 1941–1944 alueelle runsaasti rakennuksia (kasarmeja, varikkoja, varastoja, katoksia, seurantalon, upseerikerhon ja niin edelleen) sekä maanrakennuskohteita (urheilupaikkoja, teitä, taisteluasemia ym.), jotka nopeasti muuttivat Rovaniemen keskustan kaupunkikuvan pikkukaupunkimaiseksi.[45]

Sotatoimien loppuessa Suomen ja Neuvostoliiton välillä 4. syyskuuta 1944, vaatimuksena oli saksalaisten karkottaminen 15. syyskuuta 1944 mennessä. Kauppalan ja maalaiskunnan asukkaat lähtivät saksalaisten avustamina evakkoon. Kauppalassa oli tuolloin 8 233 asukasta. Näistä 4 800 oli evakossa Ruotsissa, loput eteläisemmässä Suomessa.[46]

Rovaniemen tuho 1944

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Rovaniemen valtaus
Poltettu Rovaniemi.
Rovaniemi 1944.

Lapin sodassa saksalaisjoukot vetäytyessään käyttivät poltetun maan taktiikkaa. Rovaniemen kauppalassa saksalaisten omat parakit poltettiin 7. lokakuuta.[47] Kauppalan muut rakennukset poltettiin tai räjäytettiin 10.–16. lokakuuta, ja tuhon täydensi 14. lokakuuta keskustassa rautatieasemalla ilmeisesti vahingossa räjähtänyt 400 tonnin ammusjuna.[48][49] Samana päivänä räjäytettiin Suutarinkorvan ja Ounaskosken sillat. Juuri ennen vetäytymistään pohjoiseen 16. lokakuuta saksalaiset sytyttivät polttopulloilla Rovaniemen kirkon palamaan.[50] Kauppala tuhoutui täysin: rakennuksista arviolta lähes 90 prosenttia tuhoutui. Maalaiskunnan puolella saksalaiset tuhosivat noin 60 prosenttia rakennuskannasta.

Jälleenrakennus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rovaniemen jälleenrakentamisesta vuonna 1949

Ensimmäiset, Suomen puolella evakossa olleet asukkaat palasivat aivan marraskuun lopulla. Posti avattiin rautatieaseman talossa 1. joulukuuta 1944. Maalaiskunnan tilapäinen kunnantoimisto avattiin 25. marraskuuta, kauppalan vastaava joulukuussa, samoin kun ensimmäiset kaupat. Ensimmäinen juna etelästä saapui 15. huhtikuuta 1945. Pääosa maalaiskunnan asukkaista oli palannut syyskuuhun 1945 mennessä, kauppalan asukkaista pääosa oli Rovaniemellä syksyllä 1946. Lääninhallituksen talo valmistui vuonna 1947, kauppalantalo 1948 ja uusi kirkko elokuussa 1950.[50]

Sodan jälkeen Alvar Aalto suunnitteli uuden keskustan Poronsarvi-asemakaavan[51][52], joka vahvistettiin vuonna 1947. Rovaniemen jälleenrakennus kesti noin kahdeksan vuotta, ja sen suorittaminen uskottiin Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriön rakennusasian osastolle KYMROlle. Merkittävin kansainvälinen avustusjärjestö jälleenrakennuksen aikana oli UNRRA (United Nations Relief and Rehabilitation Administration), joka jakoi mm. elintarvikkeita, tekstiilejä, lääkkeitä ja taloustarvikkeita. Suurin osa avusta tuli Yhdysvalloista ja Ruotsista.[46] Ruotsista saaduin varoin rakennettiin Kiirunan kaupunginosa Ounasvaaralle.

Myöhempi aika

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Taloushistoria

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotien jälkeinen asutustoiminta kasvatti erityisesti Rovaniemen maalaiskunnan väkilukua. Asutustoiminta jatkui voimakkaana 1960-luvun puoliväliin saakka. Vuoden 1958 maankäyttölain perusteella maalaiskuntaan perustettiin lähes 200 uutta tilaa ja 900 vanhalle tilalle annettiin lisämaita. Väkilukua kasvatti myös vesivoimalaitosten rakennustoiminta: Petäjäskoski 1953–1957, Pirttikoski 1956–1959, Valajaskoski 1957–1960, Permantokoski 1960–1961 ja Vanttauskoski 1967–1972. Maalaiskunnan rakennustyövoiman määrä kymmenkertaistui 1960-luvun aikana.

1960-luvulla maatalouspolitiikan täyskäännös uusien tilojen perustamista suosivasta maataloustuotantoa rajoittavaksi sekä metsätöiden koneellistuminen saivat aikaan suuren muuton, voimakkaan muuttoliikkeen maaseudulta Etelä-Suomen kaupunkeihin ja Ruotsiin. Rovaniemen maalaiskunnan muuttotappio 1965–1975 olikin 4 300 henkeä. Samaan aikaan kaupungissa palvelutoiminta laajeni valtion piirihallinnon, koulutoimen, sosiaalitoimen ja terveydenhuollon osalta. Vuonna 1970 maalaiskuntaan siirtyi Kokkolasta ilmatorjuntapatteristo ja 1973 Luonetjärveltä Hämeen lennosto, jonka nimi vaihtui Lapin lennostoksi. Kaupungin muuttovoitto 1965–1975 olikin 2 500 henkeä.

Rovaniemen asukkaita työllistänyt uitto eli kukoistusaikaansa 1950- ja 1960-lukujen taitteessa, jolloin pohjoisen metsäteollisuus tarvitsi runsaasti raaka-ainetta ja Lokan ja Porttipahdan allashakkuut lisäsivät puumääriä. Viimeinen uitto tapahtui 1991.[53][54]

Hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rovaniemi julistetaan kaupungiksi. Kaupunginjohtaja Lauri Kaijalainen pitää puhetta kaupungintalon parvekkeella uuden vuoden yönä 1959–1960. Edustalla Rovaniemen silloinen vaakuna, joka oli käytössä vuoteen 2006 saakka.

Rovaniemi oli kauppala vuoteen 1.1.1960 saakka, jolloin siitä tuli yksi niin sanotuista ”uusista kaupungeista” yhdessä Hyvinkään, Salon, Kouvolan, Seinäjoen ja Riihimäen kanssa. Lapin korkeakoulu (joulukuusta 1990 Lapin yliopisto) perustettiin 1979. Samana vuonna aloitti toimintansa Rovaniemen hovioikeus.

Rovaniemi ja Rovaniemen maalaiskunta yhdistyivät 1. tammikuuta 2006. Uuden kunnan nimeksi tuli Rovaniemen kaupunki[55] ja sen vaakunaksi Rovaniemen maalaiskunnan vaakuna.

Kaupunginvaltuusto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Rovaniemen kaupunginvaltuusto

Rovaniemen kaupunginvaltuusto on Rovaniemen kaupungin ylin päättävä toimielin. Valtuustossa on 51 jäsentä ja puheenjohtajana toimii Heikki Autto.[56]

paikkajako ja äänestysaktiivisuus kunnallisvaaleissa
vaalit paikat äänestys-
aktiivisuus
SDP SKDL
Vas.		 Kok. Kesk. LKP SKL
KD		 SMP
PS		 Vihr. Muut
1976 10 10 10 6 6 1 – – 78,9 %
1980 11 9 11 7 4 1 – – 78,0 %
1984 13 9 13 13 1 1 1 – 71,0 %
1988 12 7 12 13 4 – 1 2a 64,8 %
1992 15 8 10 13 2 1 – 2 65,5 %
1996 14 8 11 15 1 2 56,9 %
2000 12 8 10 17 1 3 48,8 %
2004 10 8 11 18 – 4 51,9 %
2005 14 12 13 29 2 5 – 56,2 %
2008 13 10 17 23 2 3 7 – 58,1 %
2012 8 7 12 19 1 9 3 – 56,0 %
2017 10 6 10 16 – 2 4 3 – 54,5 %
2021 9 5 10 13 – 1 9 4 – 50,3 %
2025 13 5 10 14 5 4 -- 50,5 %
a Demokraattinen Vaihtoehto
Lähde: Tilastokeskus,[57][58] Oikeusministeriö[59], Rovaniemi[60] & Yle[61][62]

Kaupunginjohtajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaupunginjohtaja Vuosi
Kaarlo Hillilä 1929–1930
Paavo Säippä 1930–1933
Kaarlo Hillilä 1933–1938
Ilmari Jyrhämä 1938 (vt)
Viljo Heino 1938–1946
Eero Ahmavaara 1946–1948
Lauri Kaijalainen 1948–1963
Tuure Salo 1963–1984
Matti Pelttari 1984–2003
Mauri Gardin 2003–2012
Esko Lotvonen 2012–2020
Ulla-Kirsikka Vainio 2020–2026
Joonas Hänninen 2026–

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Marttiinin Ilves-puukko

Valtaosa rovaniemeläisistä toimii palveluammateissa (81,1 % vuonna 2006[63]), mutta kaupungissa toimii myös useita tunnettuja teollisuusyrityksiä, kuten leikkipuistokalusteita tekevä Lappset Oy, puukkoja valmistava J. Marttiinin puukkotehdas, moottorikelkkoja valmistava BRP, hydrauliikkatarvikkeita valmistava Norrhydro Oy, poron- ja riistanlihaa jalostava Polarica ja asvalttikoneita valmistava Kalottikone Ltd. Matkailu on Lapin vahva vientituote, ja matkailu on ollut viime vuosina Lapin keskeinen kasvuala.[64] Rovaniemellä sijaitsevat Joulupukin Pajakylä ja hiihtokeskus Ounasvaara. Vuonna 2012 Rovaniemen matkailukeskusten yritystoiminnan liikevaihto oli 59 miljoonaa euroa ja niissä työskenteli 870 työntekijää.[64] Rovaniemellä on eniten kansainvälisiä yöpymisiä Helsingin ja Vantaan jälkeen[65]. Rovaniemen lentoasema on Suomen toiseksi vilkkain lentoasema (syyskuu 2024).[66]

Rovaniemi oli vuoteen 2009 Lapin läänin hallinnollinen keskus. Nykyään se on Lapin maakunnan hallinnollinen keskus, ja siellä sijaitsee maakunnan aluehallintokeskus.[67] Rovaniemellä toimii Lapin yliopisto. Rovaniemellä toimii myös Rovaniemen hovioikeus, yksi Suomen viidestä hovioikeudesta.[68] Muita valtion laitoksia paikkakunnalla on myös Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtori. Rovaniemi on merkittävä sotilaallinen keskus ja varuskuntakaupunki: Someroharjulla sijaitsevat Lapin ilmatorjuntarykmentti sekä Lapin Lennosto ja sen alainen Hävittäjälentolaivue 11 hävittäjäkonekalustoineen. Myös Lapin rajavartioston esikunta on Rovaniemellä. Ennen kaupungissa sijaitsi myös rajavartioston varuskunta, jossa koulutettiin varusmiehiä.

McDonald's avasi ensimmäisen ravintolansa Rovaniemellä vuonna 1997, jolloin se avasi ravintolan ydinkeskustassa sijaitsevaan Poronkulmaan. 22.12.2023 se muutti kilometrin päähän uusiin tiloihin. Rovaniemen McDonald's piti ennätystä maailman pohjoisimpana McDonald's-ravintolana hallussaan 16 vuotta aina vuoteen 2013, kunnes ketju avasi ravintolan Murmanskiin Venäjälle.[69] Tämä kuitenkin suljettiin Venäjän hyökättyä Ukrainaan vuonna 2022.[70]

Joulupukin Pajakylä talvella 2017.

Rovaniemi on merkittävä matkakohde. Vuonna 2024 se keräsi Suomen kaupungeista kolmanneksi eniten matkailutuloja Helsingin ja Tampereen jälkeen: Rovaniemellä kirjattiin 1,5 miljoonaa yöpymistä, ja välitöntä matkailutuloa se sai 360 miljoonaa euroa.[71]

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Valtatie 4 keskustan kohdalla.

Rovaniemellä on käytössä myös kaupungin järjestämä Linkkari-nimellä toimiva joukkoliikenne.[72]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rovaniemen väestö, syntyperä (2024)[73]
SyntyperäAsukaslukuProsenttia
 Suomi60 39485,83 %
 Neuvostoliitto5480,83 %
 Kiina2270,35 %
 Ukraina2200,33 %
 Filippiinit1640,25 %
 Ruotsi1530,23 %
 Venäjä1390,21 %
 Irak1360,21 %
 Afganistan1200,18 %
 Myanmar1200,18 %
 Thaimaa1040,16 %

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen. Kaupungin väkiluku ylitti 60 000 asukasta syyskuussa 2010.[74]

Rovaniemen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi Asukkaita
1980
  
 48 056
1985
  
 51 780
1990
  
 54 014
1995
  
 57 045
2000
  
 57 253
2005
  
 57 835
2010
  
 60 090
2015
  
 61 838
2020
  
 63 128
Lähde: Tilastokeskus.[75]

Taajamat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2020 lopussa Rovaniemellä oli 63 528 asukasta, joista 56 905 asui taajamissa, 6 009 haja-asutusalueilla ja 614:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Rovaniemen taajama-aste on 90,4 %.[76] Rovaniemen taajamaväestö jakautuu viiden eri taajaman kesken:[77]

#TaajamaVäkiluku
(31.12.2020)
1Rovaniemen keskustaajama54 062
2Rautiosaari1 139
3Muurola886
4Sinettä480
5Nivankylä338

Kaupungin keskustaajama on lihavoitu.

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lapin ammattikorkeakoulun Viirinkankaan kampus.
Kulttuuritalo Korundi.
Teatteri- ja kongressikeskus Lappia-talo.

Rovaniemellä on Suomen ja Euroopan unionin pohjoisin yliopisto ja ammattikorkeakoulu. Toisen asteen ammatillisia oppilaitoksia Rovaniemellä ovat Lapin ammattiopisto ja Lapin urheiluopisto.

Lapin yliopistossa on neljä tiedekuntaa: kasvatustieteiden, oikeustieteiden, taiteiden sekä yhteiskuntatieteiden tiedekunnat. Lapin yliopistossa on noin 4 300 perustutkinto-opiskelijaa. Lapin yliopisto on Euroopan unionin pohjoisin yliopisto.[78]

Lapin ammattikorkeakoulun koulutusaloja ovat hyvinvointipalvelut, kauppa, kulttuuri ja matkailu sekä teollisuus ja luonnonvara-ala. Koulutusohjelmia on 18 ja opiskelijoita noin 3 000.

Rovaniemellä toimii 23 peruskoulua, [79] kaksi tavallista lukiota, IB-lukio, ammattilukio, urheilulukio ja aikuislukio.[80]

Terveydenhoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemellä on 15 kunnan muodostamaan Lapin hyvinvointialueeseen kuuluva Lapin keskussairaala Rovaniemi.[81]

Infrastruktuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemellä, Kemijoen varrella sijaitseva Petäjäskosken voimalaitos on teholtaan Suomen toiseksi suurin vesivoimalaitos.​ Voimalaitoksen keskimäärin vuosittain tuottama energia vastaa noin 98 100 nelihenkisen perheen vuotuista sähkönkulutusta.​[82]

Seurakunnat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rovaniemen helluntaiseurakunnan Kairatemppeli elokuussa 2014.

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon seurakunnista kaupunki kuuluu Rovaniemen seurakuntaan.[83]

Kirkon sisäisistä herätysliikkeistä paikkakunnalla toimii erityisesti vanhoillislestadiolaisuus, jonka rauhanyhdistyksiä paikkakunnalla on kolme: Rovaniemen Rauhanyhdistys[84], Rautionsaaren Rauhanyhdistys[85] sekä Viirinkylän Rauhanyhdistys[86]. Muita herätysliikkeitä ovat rauhansanalaisuus, jolla on Rovaniemellä paikallisyhdistys Rovaniemen Rauhan Sana[87], evankelisuus[88], jonka opiskelijajärjestö Evankeliset opiskelijat toimii Rovaniemellä, viidesläinen Kansanlähetys[89] sekä herännäisyys[90]. Rovaniemellä on myös Suomen evankelisluterilaiseen lähetyshiippakuntaan kuuluva Stefanoksen luterilainen seurakunta.[91]

Suomen helluntaikirkon jäsenseurakunnista Rovaniemellä toimii Rovaniemen helluntaiseurakunta[92]

Muita kirkkokuntia edustavat Suomen ortodoksisen kirkon Lapin ortodoksinen kappeliseurakunta, joka kuuluu nykyisin Pohjois-Suomen ortodoksiseen seurakuntaan[93] , Suomen Vapaakirkkoon kuuluva Rovaniemen Vapaaseurakunta[94] sekä Suomen Adventtikirkkoon kuuluva Rovaniemen adventtiseurakunta[95].

Muita uskontokuntia edustaa mormonien Rovaniemen seurakunta.[96] Lisäksi Rovaniemellä toimii kaksi Jehovan Todistajien seurakuntaa.

Kulttuuri

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemellä toimii monia Lapin maakunnallisia kulttuurilaitoksia kuten Lapin kamariorkesteri, Lapin sotilassoittokunta, Lapin ylioppilasteatteri, Lapin musiikkiopisto ja Lapin Balettiopisto.

Rovaniemen kaupunki perusti 1969 kunnallisen Lapin musiikkiopiston. Lapin Tanssiopisto yhdistyi Lapin musiikkiopistoon 1.1.2022 alkaen ja oppilaitoksen nimeksi muutettiin Lapin musiikki- ja tanssiopisto. Sillä on nykyisin sivupisteet Pellossa ja Sodankylässä.[97] 1972 perustettiin Rovaniemen orkesteri, jossa soitti musiikkiopiston opettajia ja oppilaita sekä Varuskuntasoittokunnan jäseniä. 1973 aloitti kunnallinen jousikvartetti, 1970-luvun puolivälissä kaupunki perusti kapellimestarin viran, ja 1982 aloitti toimintansa Rovaniemen kaupunginorkesteri, jossa on 13 soittajaa. Kaupunginorkesteri esiintyi aluksi kirkossa, Lappia-talossa, taidemuseossa ja Arktikum-talossa, mutta nykyään sen pesäpaikka on Kulttuuritalo Korundi.

Kirjallinen elämä on myös ollut vilkasta. Ennen sotia aloittaneista kirjailijoista jatkoivat 1950- ja 60-luvuille A. E. Järvinen, K. M. Wallenius ja Annikki Setälä-Sundquist. Sotien jälkeen aloittaneista tuotteliaita kirjailijoita ovat olleet Annikki Kariniemi, Jorma Etto ja Oiva Arvola, joiden kirjoissa pohjoisilla teemoilla on ollut merkittävä osuus. 1990-luvulla Rovaniemen toi näkyvästi suomalaiseen kirjallisuuteen Jari Tervo. Muita rovaniemeläislähtöisiä nykykirjailijoita ovat mm. Rosa Liksom, Paula Havaste ja Katja Kettu.[98]

Rovaniemen kuvataide oli pitkään irrallaan eurooppalaisista muotivirtauksista, ja teokset olivat realistiseen tyyliin maalattuja muotokuvia, maisemamaalauksia ym. 1960-luvun alkupuolella monet lappilaiset taiteilijat omaksuivat informalismin, joka spontaanina tyylinä soveltui Lapin luonnon kuvaamiseen. Samalla vuosikymmenellä muutkin abstraktit suuntaukset saapuivat kaupungin kuvataide-elämään. 1960- ja 70-lukujen yhteiskunnallisen murroksen myötä tosin nosti jälleen päätään myös realismi, ja taiteilijat kuvasivat Ruotsiin muuttoa, maaseudun autioitumista ja työttömyyttä. Merkittäviä Rovaniemellä vaikuttaneita kuvataiteilijoita ovat Andreas Alariesto, Matti Saanio, Elsa Montell-Saanio, Tapani Rantala, Toivo Turunen, Martti Isomettä, Kari Tuisku, Tuula Mukka, Otto Suutari, Seppo Öfverström ja Eero Kumpula.

Rovaniemen taidemuseo on Lapin läänin aluetaidemuseo ja sen kokoelmissa on 1 500 teosta suomalaista nykytaidetta. Kokoelmien keskeinen osa on Jenny ja Antti Wihurin rahaston vuonna 1983 lahjoittama kokoelma.[99]

Rovaniemellä on vilkasta kansantanssi- ja kansanmusiikkitoimintaa, kokoonpanoista maineikkaimpia lienevät Rimpparemmi ja Siepakat. Maaliskuussa 2007 kaupungissa järjestettiin suuri kansanmusiikkitapahtuma Samuelin Poloneesi. Kansainvälinen folklorefestivaali Jutajaiset järjestetään Rovaniemellä vuosittain.[100][101]

Kesäisin Rovaniemellä toimii yli 30-vuotias Konttisen kesäteatteri[102] Lentävän Poron komedia- ja improvisaatioteatteri lakkautettiin vuonna 2018.[103]

Rovaniemen kaupunki on jakanut vuodesta 1964 vuosittain tunnustuksenomaisen kulttuuritekopalkinnon.[104]

Tapahtumat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rovaniemellä on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Vanhoillislestadiolaisten suviseurat on järjestetty Rovaniemellä kahdeksan kertaa, vuosina 1912, 1925, 1931, 1936, 1951, 1965, 1979 sekä 1997.[105]

Kaupungissa järjestettiin ensimmäistä kertaa kesällä 2007 Simerock, aikaisemman Rovaniemi Rock -festivaalin tilalle. Down By The Kemijoki -festivaaleja järjestettiin vuosina 1992–2007. Down By The Kemijoki teki paluun kesällä 2012. Kesällä 2016 järjestetään Kaupunkifestivaali RolloPOP, joka tuo uusitulle Keskuskentälle suomalaisen rockin ja popin suurimmat nimet.

Arctic Design Week on ollut vuotuinen tapahtuma vuodesta 2009.

Musiikki

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Useamman kuin yhden levyn tehneitä ja jonkinasteista menestystä saavuttaneita rovaniemeläisiä rock- ja pop-yhtyeitä ovat olleet muun muassa Absoluuttinen Nollapiste, Greenhouse A.C., Jalla Jalla, The Nightingales, Tulenkantajat ja Supperheads. Myös Suomen ensimmäinen black metal -yhtye Beherit sekä rap-duo Hannibal & Soppa ovat lähtöjään rovaniemeläisiä.

Rovaniemellä toimii myös uuden sukupolven undergroundkulttuurin vaikuttaja Linnunlaulupubi, jonka johtohahmojen joukossa nähtiin muun muassa laulaja/lauluntekijä Jaakko Laitinen. Viime vuosina Arctic Live Entertainment -yhdistys on tuonut Rovaniemelle lukuisia raskaan metallin kotimaisia huippunimiä.

Veistoksia, taideteoksia ja muistomerkkejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo Rovaniemen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Jätkänkynttilän lähellä keskustassa on Kalervo Kallion veistämä 1955 valmistunut Jätkä-patsas, joka esittää mäntytukkia kuorivaa tukkijätkää. Vappuna jätkä saa valkolakin päähänsä ja ylioppilaat laulavat sen juurella vappulauluja. Keskustan ala-asteen vieressä Pohjolankadulla sijaitsee Bengt Lissegårdhin suunnittelema, 1964 valmistunut talvisodan ruotsalaisten ja norjalaisten vapaaehtoisten muistomerkki Aseveliketju, joka koostuu patsaasta ja suihkulähteestä; patsas puolestaan koostuu neljästä suuresta kettinginlenkistä, jotka symboloivat Skandinavian maita. Rautatieaseman vieressä rinteessä sijaitsee kaupunkilaisten Pulututkan nimellä tuntema Lapin jälleenrakentamisen muistomerkki 1944–1955; sen on tehnyt kuvanveistäjä Kari Huhtamo, ja se paljastettiin 1981. Kaupungintalon edessä on Kain Tapperin veistos Vuorten synty, joka valmistui 1988.lähde? Alvar Aallon Aurora Borealis -veistos Koskikatu 18–20:ssä sijaitsevan kerrostalon seinässä esittää revontulia ja hyppäävää lohta, ja on vuodelta 1962.[106]

Kemiläisen kuvanveistäjä, professori Ensio Seppäsen (1924–2008) veistoksia on Rovaniemellä kolme kappaletta. Yksi niistä on vuonna 1981 valmistunut Jääkäriliikkeen muistomerkki (Jääkäripuisto, Lapinkävijäntie 31 vastapäätä). Veistoksen nimi on Katkenneet kahleet ja se kuvaa Suomen irrottautumista Venäjän alaisuudesta. Vaalea, pystyssä oleva kivi keskellä kuvaa itsenäistä Suomea, vapauttajaa joka on katkonut kahleet entisestä isännästään, Venäjästä. Muut Ensio Seppäsen suunnittelemat veistokset Rovaniemellä ovat Rovaniemen seurakunnan jäsenten muistolle pystytetty Ruotsin evakossa kuolleiden muistomerkki vuodelta 1965 joka sijaitsee Rovaniemen toisella hautausmaalla sekä Lapin läänin Maatalouskeskuksen pystyttämä Maidolla elämisen alku, joka valmistui 1984 ja sijaitsee Hervan puistossa.

Muistomerkkeinä on myös muitakin kuin taideteoksia. Rautatieaseman vieressä Ratakadun varressa on rautatietoiminnan muistomerkkinä vanha höyryveturi. Someroharjulla Norvatien varressa on ilmapuolustuksen muistomerkkinä Folland Gnat-hävittäjäkone ja kaksi ilmatorjuntatykkiä.

Deutscher Soldatenfriedhof Norvajärvellä

Norvajärvellä, keskustasta noin 20 kilometriä pohjoiseen, sijaitsee saksalaisen veteraanijärjestön aloitteesta vuosina 1959–1963 rakennettu punagraniittinen, saksalaisen arkkitehti Otto Kindtin suunnittelema kappeli Deutsche Soldatenfriedhof, joka toimii toisen maailmansodan aikana Pohjois-Suomessa kaatuneiden saksalaissotilaiden muistomerkkinä ja hautausmaana. Sen eteisaulassa on Ursula Qernerin veistos ”Äiti ja poika”, hallissa on kahdeksan kalkkikiviriviä, joissa lukee hallin alla olevaan kellariin haudattujen noin 3 000 saksalaissotilaan tiedot.[107] Norvajärvellä sijaitsee myös talvisotaan vapaaehtoisina osallistuneiden ja siinä kaatuneiden norjalaisten hautausmaa.

Rovaniemi on joulupukin virallinen kotikaupunki.[108] Joulupukki viettää aikaa Pajakylässä jokaisena vuoden päivänä.[108] Se näkyy ja kuuluu kaupungin katukuvassa, napapiirillä ja matkustajamäärillä mitaten Suomen kolmanneksi[109] vilkkaimmalla lentokentällä. Tarjolla on myös tapahtumia, safareita ja käyntikohteita muun muassa Arktikum, Tiedekeskus Pilke, Joulupukin Pajakylä sekä Santa Park napapiirillä.

Vuoden 2006 euroviisuvoittajayhtye Lordin vokalisti ja perustaja Tomi ”Mr. Lordi” Putaansuu on kotoisin Rovaniemeltä. Entinen Sampo-aukio nimettiin kesäkuussa 2006 Lordin aukioksi, ja saman vuoden joulukuussa avattiin Lordi-teemainen ravintola Lordi’s Rocktaurant. Ravintola kuitenkin suljettiin kesällä 2011, ja sen tiloissa on sittemmin toiminut uusi ravintola.

Ounasvaaran hiihtokeskus sijaitsee lähellä kaupungin keskustaa, Ounasvaaran alueella on ollut virkistystoimintaa vuodesta 1927 alkaen.[110][111] Laskettelua on Rovaniemellä harjoitettu vuodesta 1943.[45]

Urheilu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rovaniemen Palloseuran logo
Mr. Lordi Euroviisuissa.

Rovaniemellä on erilaisia liikuntamahdollisuuksia. Rovaniemellä sijaitsee muun muassa Lapin urheiluopisto, Lapin balettiopisto, jalkapallohalli, jääkiekkohalli ja hiihtokeskus laskettelurinteineen. Monet talvilajien urheilijat ovat kaupungista kotoisin.lähde? Rovaniemeläisten ajoittainen ylpeydenaihe on myös jalkapallon mestaruussarjassa (nyk. Veikkausliiga) 30 kautta otellut Rovaniemen Palloseura. Muita kuuluisia rovaniemeläisiä palloiluseuroja ovat muun muassa Rovaniemen Santasport, sekä Napapiirin Palloketut. Santasport on vuoden 2008 lentopallon Suomen mestari. Nykyisin lentopallon puolella Arctic Volley pelaa naisten pääsarjassa ja Team Lakkapää miesten pääsarjassa. Rovaniemellä toimii myös voimisteluseura Taipumattomat ry. Muita Rovaniemellä toimivia urheiluseuroja ovat muun muassa koripallossa Rovaniemen NMKY, jääkiekossa RoKi (Rovaniemen Kiekko), amerikkalaisessa jalkapallossa Rovaniemi Nordmen[112] ja roller derbyssä Rovaniemi roller derby[113].

Salibandy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Santa’s United ry on 2015 perustettu salibandyn erikoisseura. Se syntyi kahden seuran yhdistettyä voimansa. Seurassa oli heti ensimmäisellä kaudella kymmenen sarjajoukkuetta Salibandyliiton alaisissa sarjoissa. Juniorikerhoja ensimmäisellä kaudella oli yli kolmekymmentä ja aikuiskerhoja 3–4 ryhmää.

Rovaniemellä syntyi 1995–1997 välillä kaksi salibandyseuraa Napapiirin salibandy ja RSB-Team. Seurayhdistymisestä puhuttiin läheses molempien seurojen syntymästä saakka. Isoin askel tuli RSB-Teamin lähdettyä mukaan Salibandyliiton järjestämään seurakehittämisjaksolle, jonne hyväksyttiin mukaan kymmenen seuraa, jossa oli mukana monia hienoja seuroja ympäri Suomen. Siellä RSB-Team asetti tärkeimmäksi tavoitteeksi seurayhdistymisen, ja työ seurojen yhdistämiseksi alkoi saman tien. Syksyllä 2013 kaikki loksahti kohdilleen. Molemmat seurat tekivät vuosikokouksissaan virallisen päätöksen yhdistymisestä helmikuussa 2014. Kaudella 2014–2015 yhdistettiin jo edustusjoukkueita sekä naisissa että miehissä ja myös junioritoiminta rakennettiin yhteisen suunnitelman mukaisesti.

Seuran miesten edustusjoukkue pelaa 2. divisioona.[114] Naisten edustusjoukkue pelaa 2. divisioonassa.[115] Seuran edustusjoukkueiden pääareena vuoden 2017 alusta alkaen on ollut Ounasrinteen liikuntahalli, jonka pintana on massalattia (40 x 20m) ja katsojakapasiteetti on noin 300 katsojaa. Santa’s United pelaa kotipelinsä punaisella paidalla. Vieraspaidan väri on turkoosi. Käytössä on mustat shortsit ja sukat, joita vaihdellaan pelistä riippuen. Peliasut ovat Oxdogin valmistamia.

Tunnettuja rovaniemeläisiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Luettelo tunnetuista rovaniemeläisistä

Ystävyyskaupungit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähde:[117]


Etäisyyksiä muille paikkakunnille

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupunginosat ja kylät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osa kaupunginosista on entisen maalaiskunnan kyliä, ja pisimmillään matka kaupunginosasta keskustaan voi olla lähes sata kilometriä.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain (Excel) 1.1.2025 1.1.2025. Maanmittauslaitos. Viitattu 30.3.2025.
  2. ↑ Väkiluvun kasvu hidastui vuonna 2025 1.4.2025. Tilastokeskus. Viitattu 6.4.2026.
  3. ↑ Väestö iän (1-v.) ja sukupuolen mukaan alueittain, 1972–2023 31.12.2023. Tilastokeskus. Viitattu 1.4.2025.
  4. ↑ Kuntien ja seurakuntien tuloveroprosentit vuonna 2026 18.11.2025. Verohallinto. Viitattu 9.4.2026.
  5. ↑ Kuntavaalit 2025, Rovaniemi Oikeusministeriö. Viitattu 3.8.2025.
  6. ↑ Kuntien avainluvut muuttujina Alue, Tiedot ja Vuosi PxWeb. Viitattu 26.8.2026.
  7. ↑ Kaisa Häkkinen: Nykysuomen etymologinen sanakirja. Helsinki: WSOY, 2007. ISBN 951-0-27108-X
  8. 1 2 Matti Enbuske, Susanna Runtti, Turo Manninen: Rovaniemen historia - jokivarsien kasvatit ja junantuomat 1721-1990, s. 49. Rovaniemen kaupunki, Rovaniemen maalaiskunta, Rovaniemen seurakunta, 1997.
  9. ↑ Juha Laaksonen, Riku Lumiaro: Suomen 100 lintukohteet, s. 138. Karttakeskus, 2011.
  10. ↑ Auttiköngäs. Viitattu 26.7.2014.
  11. ↑ Viitanen, Heikki: Suomi - luonnon kiinnostavimmat kohteet, s. 27-29. Readme.fi, 2019. ISBN 978-952-321-782-9
  12. ↑ Rovaniemi. Järviwiki. Viitattu 22.8.2021.
  13. ↑ Pisavaaran luonnonpuisto Rovaniemen ja Tervolan rajalla saamassa uuden järjestyssäännön metsa.fi. 2020. Viitattu 23.6.2026.
  14. ↑ Suomen ilmastovyöhykkeet ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 23.6.2026.
  15. ↑ Ruuhela et al.: Ilmastonmuutos Rovaniemellä Ilmastoturvallinen Rovaniemi -hankkeen selvitys. Viitattu 23.6.2026.
  16. ↑ Vertailukauden 1991-2020 lämpötilatilastot havaintoasemittain ilmatieteenlaitos.fi. Viitattu 24.6.2026.
  17. ↑ Tornio, Finland World Climate Guide. Viitattu 21.6.2011. (englanniksi)
  18. ↑ Yle.fi 4.4.2009
  19. ↑ Arktikumin tiedekeskus
  20. ↑ tiedekeskus Pilke
  21. ↑ Lapin metsämuseo
  22. ↑ Rovaniemen kotiseutumuseo Pöykkölä Rovaniemen verkkosivut. Rovaniemen kaupunki. Viitattu 18.4.2017.
  23. ↑ Leena Talvensaari: Kielan kakkosvaihe etenee Rovaniemellä: Ounaskosken yläaste puretaan 2022 ja maalaiskunnan kunnantalo 2024 Uusi Rovaniemi. 30.4.2021. Lapin Kansa. Viitattu 1.5.2021.
  24. ↑ Lapin keskuspaikkojen linja-autoasemat Museovirasto. Viitattu 18.4.2017.
  25. ↑ Museovirasto: Korkalorinne ja Evakkotien rivitalot Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 9.2.2015.
  26. ↑ Museovirasto: Alvar Aallon Maison Aho ja Ahon asuinliiketalot Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 8.2.2015.
  27. ↑ Matti Saanio, Jorma Etto: Rovaniemi, s. 24. Kustannusosakeyhtiö Pohjoinen, 1979.
  28. ↑ Lapin ympäristökeskus: Lapin rakennusperintö > Asuinrakennukset ja kaupunkiympäristö 5.4.2004. Valtion ympäristöhallinto. Viitattu 13.7.2007.
  29. ↑ Matti Huurre: Kivikauden Suomi, 2. painos, s. 252–253, 293. Otava, 2001.
  30. ↑ Heikki Annanpalo: Mitä kirjoitukset eivät kerro: Rovaniemen ensimmäiset 7000 vuotta Rovaniemi – 8000 kansainvälistä vuotta. 1998. Rovaniemen kaupunki. Viitattu 26.11.2015.
  31. ↑ Sinetän kylän historia (tietolähde: Sinetän kyläselvitys 1999, Erkki Kuusela) Rovaniemen kaupunki. Viitattu 8.7.2013.
  32. ↑ Pesonen, Petro; Koivisto, Satu: Kosken niskalla – myöhäiskivikautisen asuinpaikan arkeologiaa Rovaniemellä. Raito, 2014. Lapin maakuntamuseo.
  33. ↑ Heikki Annanpalo: Mistä rovaniemeläiset tulivat? Rovaniemi – 8 000 kansainvälistä vuotta. 1998. Rovaniemen kaupunki. Viitattu 26.11.2015.
  34. ↑ Kaisu-Maija Nenonen, Ilkka Teerijoki: Historian suursanakirja, s. 248. WSOY, 1998. ISBN 951-0-22044-2
  35. ↑ Heikki Annanpalo: Hallinto muotoutuu Rovaniemi – 8 000 kansainvälistä vuotta. 1998. Rovaniemen kaupunki. Viitattu 28.11.2015.
  36. ↑ Heikki Annanpalo: Maataloudesta kasvun voima Rovaniemi – 8 000 kansainvälistä vuotta. 1998. Rovaniemen kaupunki. Viitattu 28.11.2015.
  37. ↑ Matti Enbuske: Rovaniemen historia vuoteen 1990 : jokivarsien kasvatit ja junantuomat. Rovaniemi: Rovaniemen kaupunki, 1997. ISBN 951-96816-5-5
  38. ↑ Rekikyydistä concordeaikaan lapinkavijat.rovaniemi.fi. Viitattu 24.6.2026.
  39. ↑ Rovaniemen lentoasemassa yhdistyvät pitkä historia ja jatkuva kehitys finavia.fi. 2025. Viitattu 24.6.2026.
  40. ↑ Heikki Annanpalo: Pohjoisen kaupan keskukseksi Rovaniemi – 8 000 kansainvälistä vuotta. 1998. Rovaniemen kaupunki. Viitattu 2.12.2015.
  41. ↑ Väitös: Rovaniemen markkinat olivat ensimmäisinä vuosikymmeninään äänekkään monikulttuurinen tapahtuma ulapland.fi. 2023. Viitattu 24.6.2026.
  42. ↑ Rovaniemen kirjasto juhlii 150-vuotista taivaltaan yle.fi. 2010. Viitattu 24.6.2026.
  43. ↑ Finto: Yhteisöt: Rovaniemen kauppala finto.fi. Viitattu 2.12.2020.
  44. ↑ Pohjois-Pohjanmaan ympäristöhistoria > Kaupungistumisprosessi www.ymparisto.fi. Viitattu 1.10.2017.
  45. 1 2 Saarenkylän historia, s. 350. (kokoelma) Rovaniemi: Rovaniemen mlk, 1996. ISBN 951-970-53-3-3
  46. 1 2 fileid=15368&file=20050926084627.pdf&pdf=1 Jälleenrakennuksen kokeneen henkilön haastattelu (pdf) Lapin maakuntamuseo.
  47. ↑ Rovaniemi poltettiin maan tasalle Helsingin Sanomat 10.10.2004
  48. ↑ Lapin sota 1944–45 Helsingin Sanomat 10.10.2004
  49. ↑ Opetusneuvos Erkki Hautamäki on esittänyt suomalaisten itse aiheuttaneen Rovaniemen kauppalan palon. Hän kertoo tavanneensa suomalaispioneerin, joka kuolinvuoteellaan paljasti räjäyttäneensä rautatieasemalla ammusjunan; räjähdyksen aiheuttamat tulipalot olisivat tuhonneet kauppalan. (Eero Leppänen: Polttivatko suomalaiset itse kauppalan? Kaleva, 28.10.2007, s. 13. Kaleva Kustannus.)
  50. 1 2 toim. Heikki Annanpalo ym.: Saatiin tämä vapaus pitää, s. 39–59, 326–349. Lapin yliopiston taiteiden tiedekunnan julkaisuja C 21. Rovaniemi: Lapin yliopiston taiteiden tiedekunta, 2001. ISBN 951-634-770-3
  51. ↑ Alvar Aalto Lapissa
  52. ↑ Alvar Aalto ja arkkitehtuuri Rovaniemellä VisitRovaniemi.fi
  53. ↑ Ke­mi­joen uitto lo­pe­tet­tiin 30 vuotta sitten – päätös yllätti kaikki, Suomi oli juuri syök­sy­mäs­sä syvään lamaan Lapin Kansa. 2021. Viitattu 24.6.2026.
  54. ↑ Uiton valmistelut keskeytetty Kemijoella. Lapin Kansa, 22.10.1991, s. 1.
  55. ↑ Rovaniemen kaupunki ja Rovanimen maalaiskunta yhdistyvät 1.1.2006 intermin.fi. Viitattu 23.6.2026.
  56. ↑ Kaupunginvaltuusto Rovaniemi.fi. Viitattu 2.12.2020.
  57. ↑ Tilastokeskuksen PX-Web-tietokannat: Kunnallisvaalit 1976–2017 (Tilastokeskus 2017)
  58. ↑ Kunnallisvaalit 1988 (Tilastokeskus 1989), s. 110–111.
  59. ↑ Kunnallisvaalit 1996 (Oikeusministeriö 1997); Kunnallisvaalit 2000 (Oikeusministeriö 2000); Kunnallisvaalit 2004 (Oikeusministeriö 2004); Kunnallisvaalit 2008 (Oikeusministeriö 30.10.2008); Kunnallisvaalit 2012 (Oikeusministeriö 1.11.2012) Kuntavaalit 2021 (Oikeusministeriö 22.06.2021)
  60. ↑ Kunnallisvaalit 2005 (Rovaniemen kaupunki 28.10.2005)
  61. ↑ Kuntavaalit 2017 (Yle 11.10.2017)
  62. ↑ Rovaniemi kun­ta­vaa­leis­sa 2025 vaalit.yle.fi. Viitattu 24.6.2026.
  63. ↑ Rovaniemen kaupungin taskutieto Rovaniemen kaupunki. Viitattu 26.2.2008.
  64. 1 2 https://tilastokeskus.fi/tup/suhdannepalvelu/alapin_suhdannekatsaus_2013.pdf
  65. ↑ http://www.lapinkansa.fi/Lappi/1194798172728/artikkeli/Satellite?c=Page&childpagename=LKA_newssite%2FAMLayout&cid=1194596027240&pagename=LKAWrapper
  66. ↑ Matkustajamäärät lentoasemittain, syyskuu 2024 (xlxs) syyskuu 2024. Finavia. Viitattu 2.11.2024.
  67. ↑ Sisäministeriön verkkosivut intermin.fi. Viitattu 12.12.2011.
  68. ↑ Hovioikeudet Tuomioistuinlaitos. Viitattu 18.8.2024.
  69. ↑ Tiesitkö McDonald'sin Suomi-ennätyksestä? Ei hätää, sitä ei enää ole Ilta-Sanomat. 4.7.2013. Viitattu 21.2.2024.
  70. ↑ Turak, Natasha: Goodbye, American soft power: McDonald’s exiting Russia after 32 years is the end of an era CNBC. 20.5.2022. Viitattu 21.2.2024. (englanniksi)
  71. ↑ Kuivas, Eeva: Matkailutulo kasvaa Rovaniemellä voimakkaammin kuin missään muualla Suomessa – euroissa edellä enää Helsinki ja Tampere Yle. 28.8.2025. Viitattu 30.8.2025.
  72. ↑ https://linkkari.fi/Reitit-ja-aikataulut
  73. ↑ 11rv -- Syntyperä ja taustamaa sukupuolen mukaan kunnittain, 1990-2024 Tilastokeskus. Viitattu 12.9.2025. (suomeksi)
  74. ↑ Rovaniemeläisiä on yli 60 000 (julkaistu to klo 12:02) Yle Lapin Radio. Viitattu 19.10.2010.
  75. ↑ Väestö kielen mukaan sekä ulkomaan kansalaisten määrä ja maa-pinta-ala alueittain 1980–2016 29.3.2017. Tilastokeskus. Viitattu 8.1.2018.
  76. ↑ Taajama-aste alueittain 31.12.2020 18.1.2022. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2022.
  77. ↑ Taajama- ja haja-asutusalueväestö iän ja sukupuolen mukaan kunnittain 31.12.2020 18.1.2022. Tilastokeskus. Viitattu 2.6.2022.
  78. ↑ Yliopisto | Lapin yliopisto Uni of Lapland. Viitattu 2.12.2020.
  79. ↑ Perusopetus rovaniemi.fi. Viitattu 23.6.2026.
  80. ↑ Lukio ja ammatillinen koulutus rovaniemi.fi. Viitattu 23.6.2026.
  81. ↑ Lapin hyvnvointialue: Lapin keskussairaala lshp.fi. Arkistoitu 16.4.2023. Viitattu 25.4.2023.
  82. ↑ Petäjäskosken voimalaitos kemijoki.fi. Viitattu 23.6.2026.
  83. ↑ Yhteystiedot – Suomen evankelis-luterilainen kirkko evl.fi. Viitattu 23.8.2018.
  84. ↑ Rovaniemen Rauhanyhdistys ry Rovaniemen Rauhanyhdistys ry. Viitattu 26.6.2011.
  85. ↑ Rautionsaaren Rauhanyhdistys rauhanyhdistys.fi. Viitattu 26.6.2011.
  86. ↑ Viirinkylän Rauhanyhdistys viirinkylanrauhanyhdistys.fi. Viitattu 26.2.2019.
  87. ↑ Paikallisyhdistykset Lähetysyhdistys Rauhan Sana. Viitattu 26.6.2011.
  88. ↑ Suomen Luterilainen Evankeliumiyhdistys Uskonnot Suomessa. Viitattu 26.6.2011.
  89. ↑ Toiminta Lapin Ev.Lut. Kansanlähetys. Viitattu 24.1.2012.
  90. ↑ Herättäjä-Yhdistys ry Uskonnot Suomessa. Viitattu 26.6.2011.
  91. ↑ Stefanoksen luterilainen seurakunta LHPK. Viitattu 4.6.2015.
  92. ↑ Seurakunnat Suomen helluntaikirkko. Viitattu 6.9.2021.
  93. ↑ Mihin seurakuntaan kuulun? Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 30.3.2024.
  94. ↑ Rovaniemen Vapaaseurakunta Rovaniemen Vapaaseurakunta. Viitattu 26.6.2011.
  95. ↑ Suomenkieliset seurakunnat – Rovaniemen adventtiseurakunta Suomen Adventtikirkko. Viitattu 26.6.2011.
  96. ↑ Rovaniemen seurakunta Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkko. Viitattu 26.6.2011.
  97. ↑ Yleistä tietoa Lapin musiikki- ja tanssiopistosta rovaniemi.fi. Viitattu 24.6.2026.
  98. ↑ Rovaniemeläisiä nykykirjailijoita ja kirjoittajia rovaniemi.fi. Viitattu 24.6.2026.
  99. ↑ Suomen eturivin nykytaidetta korundi.fi. Viitattu 24.6.2026.
  100. ↑ Rimpparemmi: Rimpparemmin www-sivut 8.1.2008. Kansantanssiyhtye Rimpparemmi. Viitattu 8.1.2008.
  101. ↑ Siepakat siepakat.com. Viitattu 24.6.2026.
  102. ↑ Koko Rovaniemen kesäteatteri konttisenkesateatteri.fi. Viitattu 24.6.2026.
  103. ↑ Teatterikaupunki Rovaniemi menettää yhden innokkaimmistaan – Lentävän Poron teatteri lopettaa yle. 2018. Viitattu 24.6.2026.
  104. ↑ Kulttuuri-, liikunta- ja nuorisopalkinnot rovaniemi.fi. Viitattu 24.6.2026.
  105. ↑ Saarna-arkisto Suomen rauhanyhdistysten keskusyhdistys ry. Viitattu 27.6.2022.
  106. ↑ Karoliina Kotala, 15 vuotta sitten tältä seinältä katosi Alvar Aallon iso taideteos – nyt katoamispaikalla tapahtuu, Yle.fi, uutiset 22.8.2025, viitattu 22.8.2025
  107. ↑ Museovirasto: Jatkosodan tapahtuma- ja muistopaikat valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt. 22.12.2009. Museovirasto. Viitattu 8.2.2015.
  108. 1 2 Rovaniemi virallisesti Joulupukin kotikaupungiksi Yle Uutiset. Viitattu 2.12.2020.
  109. ↑ http://dxww91gv4d0rs.cloudfront.net/file/dl/i/cslpfQ/FagM-9hnEoRwLigIv6LgIQ/Matkustajatlentoasemittainsuo-fi12.pdf | Viitattu = 29.6.2015 |
  110. ↑ Ounasvaara – liikettä ja elämäniloa 19.6.2006. Rovaniemen kaupunki.
  111. ↑ Ounasvaaran kotisivut ounasvaara.fi. Viitattu 14.8.2008.
  112. ↑ Rovaniemi Nordmen rovanieminordmen.fi.
  113. ↑ Rovaniemi Roller Derby Rovaniemi Roller Derby. Viitattu 7.2.2018.
  114. ↑ Miehet edustus Santa’s United. Arkistoitu 19.7.2018. Viitattu 19.7.2018.
  115. ↑ Naiset edustus Santa’s United. Arkistoitu 19.7.2018. Viitattu 19.7.2018.
  116. 1 2 3 Kangosjärvi, Jaakko: Tuhansien julkkisten maa. Helsingin Sanomat, 5.7.2008. Artikkelin maksullinen verkkoversio. Viitattu 12.3.2024.
  117. ↑ Tietoa Rovaniemestä Rovaniemen kaupunki. Viitattu 3.12.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Rovaniemi Wikimedia Commonsissa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Rovaniemi&oldid=24201893”