ExpressBus
| ExpressBus | |
|---|---|
 |
|
| Perustettu | 1991 |
| Lakkautettu | 2025 |
| Toiminta-alue | Hämeenlinna-Lahti-Jyväskylä |
| Toimiala | linja-autoliikenne |
| Omistaja | Linja-autoliitto |
| www |
|
ExpressBus eli EB oli suomalainen linja-autojen pikavuoroliikenteen brändi, joka toimi vuosina 1991–2025 eri liikennöitsijöiden markkinointiyhteenliittymänä.
ExpressBusin ovat jättäneet kaikki muut liikennöitsijät paitsi Pekolan Liikenne joka käyttää EB-brändiä yhä Lahden ja Jyväskylän välisillä pikavuoroillaan.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Projekti aloitettiin vuonna 1991, kun pikavuorojen matkustajamäärät olivat laskusuunnassa; mallia sille haettiin Norjasta NOR-WAY Express Coaches -järjestelmästä. Projektin alkaessa siihen osallistui peräti 48 linja-autoyritystä yhteensä 230 linja-autolla. ExpressBus-järjestelmän piirissä oli sen ensimmäisenä toimintavuonna 70 pikavuororeittiä ja 46 linja-autoasemaa sekä noin 850 linja-autonkuljettajaa, autoemäntää ja linja-autoasemien työntekijää.[1]
Linja-autoliiton pikavuorotyöryhmä teetti syksyllä 1989 pikavuoroja koskeneen kuluttajatutkimuksen. Pikavuoroissa kulki paljon tyytyväisiä asiakkaita ja liikennemuodon edut – nopeus, täsmällisyys ja autojen siisteys – olivat sen käyttäjien tiedossa, mutta suurimmalle osalle aktiivi-ikäisistä suomalaisista pikavuoro ei käsitteenä merkinnyt juuri mitään. ExpressBus-järjestelmän "syntysanat" lausuttiin pikavuoroliikenteen neuvottelupäivillä vuonna 1989, vuoden 1990 aikana tehtiin runsaasti kehitystyötä ja tulos julkistettiin 13. toukokuuta 1991. Ratkaisevana sysäyksenä oli tärkeimpien – osittain keskenään kilpailleiden – pikavuoroyritysten toimitusjohtajien sitoutuminen yhteisiin toimintamalleihin ja tavoitteisiin, mikä oli melko uutta linja-autoalalla. Suuri osa muista kuin pikavuoroja ajaneista yrityksistä, joita Linja-autoliiton jäsenkunnassa oli enemmistö, suhtautui uuteen järjestelmään epäluuloisesti; jotkut pelkäsivät jopa liiton hajoamista.[2]
ExpressBus-järjestelmään liittyvien yritysten oli allekirjoitettava Linja-autoliiton kanssa tuotetakuusopimus saadakseen käyttää ExpressBus-tuotenimeä ja -tunnuksia. Yritykset sitoutuivat henkilökuntansa järjestelmälliseen kouluttamiseen sekä pikavuoroilla käytettävän kaluston yhdenmukaistamiseen. Autoissa tuli olla WC ja jääkaappi, myöhemmin myös ilmastointi, sekä tietty istuinväli. Monille yrittäjille kynnyskysymykseksi muodostui autojen yhtenäinen ulkoasu, mikä merkitsi luopumista omista väreistä ja tunnuksista; liikennöitsijän nimi sai olla vain tietyssä kohdassa autoa. Osallistuminen ExpressBus-järjestelmään ei ollut myöskään ilmaista, sillä Linja-autoliitto keräsi markkinointimaksut ja muut kulut mukana olleilta yrittäjiltä. Tuotetakuusopimus edellytti myös, että järjestelmään kuuluvat pikavuorot hoidettiin normit täyttävällä ulkoasultaan yhtenäisellä kalustolla; vastaavasti ExpressBus-tunnuksin varustettua autoa sai käyttää vakiovuorolla vain pakottavissa tapauksissa. Järjestelmä osoittautui kuitenkin menestykseksi matkustajamäärien käännyttyä nousuun huolimatta siitä, että samaan aikaan koko linja-autoliikenteen matkustajamäärät laskivat.[2]
ExpressBusin matkustajamäärien kasvu hiipui kuitenkin 2000-luvulla ja kääntyi laskuun vuonna 2003. Tähän on ollut syynä yhä lisääntyvä henkilöautoistuminen ja kiristynyt kilpailu myös muiden kaukoliikenteen liikennevälineiden kanssa.[2]
Koiviston Auto -konserni, joka ei alun perinkään liittynyt ExpressBus-järjestelmään, veti Linjaliike Rajalan, Gold Linen, Keski-Suomen Liikenteen, Lauttakylän Auton ja Satakunnan Liikenteen pois järjestelmästä ostettuaan nuo yritykset.[3]
Vuoden 2016 alussa oli noin 100 ExpressBus-brändättyä linja-autoa, jotka ajoivat 2 400 vuoroa viikossa eteläisessä ja läntisessä Suomessa sekä Kymenlaaksossa.[4]
Vainion Liikenteen jätettyä ExpressBus-yhteenliittymän vuonna 2017 vuorojen määrä väheni runsaasti. Vuonna 2019 toiminta oli hetken laajenemaan päin Länsilinjojen ja Väinö Paunun laajennettua uusille reiteille ja somerolaisen Kasilinjan liittyttyä mukaan uutena liikennöitsijänä. Kasilinjan jättäydyttyä pois pikavuoromarkkinoilta vuonna 2021 ja Paunun lopetettua toimintansa vuonna 2024 jäivät jäljelle vain Länsilinjat ja Pekola. Länsilinjat poistui ExpressBus-järjestelmästä huhtikuussa 2025 julkistettuaan lippuyhteistyön Koiviston Auton kanssa ja ryhtyi uudistamaan EB-autojensa värityksiä oman brändinsä mukaisiksi.[5][6]
Entisiä liikennöitsijöitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Savonlinja-yhtiöt (erosi vuoden 2015 lopussa)
- J Vainion Liikenne Oy (erosi 2017)
- Pohjolan Liikenne (erosi 2014)
- Satakunnan Liikenne (erosi 2007 liityttyään Koiviston Auto -konserniin)
- Lauttakylän Auto (erosi 2007 fuusioiduttuaan Satakunnan Liikenteen kanssa, oli ainoa EB-yhteenliittymään kuulunut Koiviston Auto -konsernin yhtiö)
- Veolia Transport
- Töysän Linja
- Karstulan Liikenne
- Keski-Suomen Liikenne (erosi 2014 liityttyään Koiviston Auto -konserniin)
- V. Alamäki (erosi vuoden 2013 lopussa)
- Matka Mäkelä
- Pohjolan Matka
- Postilinjat/Gold Line (erosi 1999 liityttyään Koiviston Auto -konserniin)
- Linjaliike Rajala Oy (erosi 1992 liityttyään Koiviston Auto -konserniin)
- AB Haldin & Rose
- Someron Linja
- Artturi Anttila
- Alhonen & Lastunen
- Kasilinja Oy (erosi 2021)
- Väinö Paunu (lopetti toimintansa 2024)
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Aarno Lybeck: ExpressBus on suuren kehitystyön alkua. Bussiammattilainen 3/1991, s. 6–9. Linja-autoliitto.
- 1 2 3 Vesa Palmu: Pikavuoroauto ExpressBusiksi. Maantien ässät (Mobilia-vuosikirja 2005), s. 82–89. Kangasala: Mobilia-säätiö.
- ↑ Kimmo Levä (toim.): Maantien ässät (Mobilia-vuosikirja 2005), s. 86. Kangasala: Mobilia-säätiö, 2005.
- ↑ Reitit ja pysäkit ExpressBus. Viitattu 13.2.2016. (suomeksi)
- ↑ Länsilinjojen kertaliput saa nyt OnniBusin bussilippukaupasta Länsilinjat. 1.4.2025. Viitattu 10.2.2026.
- ↑ Länsilinjat Oy Joukkoliikennefoorumi. 7.9.2005. Viitattu 10.2.2026.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta ExpressBus Wikimedia Commonsissa
