Kommunismin oppi-isinä tunnettuja Karl Marxia ja Friedrich Engelsiä pidetään ensisijaisesti kansantaloustieteen teoretisoijina ja yhteiskuntakriitikoina, mutta heidän mittavaan tuotantoonsa mahtui paljon muutakin, kuten kuka tahansa saattaa itse todeta selaillessaan vaikkapa Kansalliskirjaston piippuhyllylle sijoitettua Megaa ( Marx-Engels-Gesamtausgabe , 74 osaa). Eräs aihe, johon sekä Marx että…
Alan Allportin uutuusteos Advance Britannia: How the Second World War Was Won, 1942–1945 on suoraa jatkoa hänen edelliselle kirjalleen Britain at Bay: The Epic Story of the Second World War, 1938–1941 . Kummassakin kirjassa on siten aiheena toinen maailmansota ja rajauksena Iso-Britannia. Alkukaneettina on syytä mainita, että Allport ei kirjoita operatiivista sotahistoriaa; sitä tilaa täyttää…
Sisällissotien historioiden tarkastelun keskiössä ovat poikkeuksetta – ja ymmärrettävästi – ne syyt, jotka johtivat konfliktiin. Seuraavaksi kiinnostus on kohdistunut niihin tapoihin ja keinoihin, joilla sisällissotien osapuolet ovat koonneet ja organisoineet asevoimiaan. Suomen kansalaissodan yhteydessä tämä kysymys on ollut verrattain vähän problematisoitu, sillä kummallakin osapuolella oli…
Professorien virkaanastujaisluentoja, jotka annetaan rutiininomaisesti virkaan astumisen yhteydessä, ei yleensä pidetä uutta tietoa tai ymmärrystä tuottavina tutkimusavauksina. Tästä säännöstä on kuitenkin olemassa poikkeuksia, ja historian saralla näistä poikkeuksista eräs tunnetuin on Michael Roberts ja luento, jonka hän antoi Belfastin yliopistolla vuonna 1955. Luennossaan Roberts lanseerasi…
Historian suurmiehet ja -naiset tunnetaan paitsi epiteettien liittämisestä nimeensä niin myös noiden määritelmien runsaudesta ja omalaatuisuudesta. Aleksanteri Suuri , Fredrik Suuri ja Katariina Suuri toistavat yhtä ja samaa mahtailevaa jälkinimeä. Jälkipolvien kehua tai suoranaista itsemairittelua edustavat myös hallitsijannimet Filip Kaunis , Kaarle Rohkea ja Juhana Hyvä . Nimenjatkeet voivat…
Tasan neljäsataa vuotta sitten käytiin suurtaistelu, joka ei ole jäänyt sotahistoriaan ratkaisutaisteluna tai minkään epookin sotataidon mallikappaleena. Elbe-joen ylittäneellä Dessaun sillalla Ala-Saksissa käyty taistelu kiteyttää kuitenkin oman aikakautensa sodankäynnin suuria rakenteita, kuten sotilasyrittäjyyttä, sijaissotimista ja sotaa käyvien suvereenien vaikeutta toteuttaa strategisia…
Neljä vuotta sitten kuollut sir John H. Elliott (1930–2022) oli niitä brittiläisiä historioitsijoita, jotka eivät akateemisissa piireissä juurikaan esittelyjä tarvitse. Pitkään ikään mahtui paljon tutkimustyötä ja julkaisuja esimodernin Euroopan historiasta, mutta voimakkaimmin Elliotin nimi kuitenkin assosioitui yhteen nimenomaiseen aihepiiriin eli 1500- ja 1600-luvun Espanjaan. Elliotin…
Kolmikymmenvuotisen sodan (1618–1648) tutkijalle John Lechnerin kirja Venäjän modernista sotilasurakoinnista on kiehtovaa ja hämmentävää luettavaa, varsinkin, kun Lechnerin kirjan päähenkilön, ns. Wagner Groupin perustajan ja pääomistaja Jevgeni Prigožinin (1961–2023) paralleelit kolmikymmenvuotisen sodan tunnetuimpaan sotilasurakoitsijaan Albrecht von Wallensteiniin (1583–1634) ovat…
Historiantutkimuksen strukturalistisen Annales-koulukunnan maineikkain edustaja Fernand Braudel ei tietenkään erillistä esittelyä kaipaa, niin suuri merkitys on hänen laajoilla 1500-luvun Välimeren historian ja kapitalismin kehityskuvauksillaan modernin historiatieteen kentällä. Braudel tuli erityisen tunnetuksi Välimeren historiallaan ( La Méditerranée et le monde méditerranéen à l’époque de…
Rakuuna on nykysuomen sanakirjan mukaan ”ratsuväen sotilas tai mauste.” Vain jälkimmäinen näistä määritelmistä pitää paikkansa, sillä historiallisesti rakuuna nimenomaan ei ole ollut ratsuväen sotilas. Wikipedian määritelmä rakuunasta on osuvampi: sotilas, joka taisteli jalan, mutta liikkui ratsain. Nykyään rakuunoita ei juuri esiinny omana aselajinaan, ja esimerkiksi Suomesta viimeiset…