Itse painossa työskennellessäni pyrin toimimaan toisin. Pidin koulutuksia, opastin ja neuvoin sekä kehitin verkkosisältöjä palvelemaan asiakkaiden ja suunnittelijoiden tarpeita.
Tästä tulikin paljon hyvää palautetta ja eräs alihankkijakin kertoi minulle, että jos hänen pitää kertoa jotain tietyistä tuotteista, hän katsoo minun tekemiäni tuotesivuja, ei heidän omiaan.
Ja hommia riitti, esimerkiksi leikkuuvarojen perusteita sai selvittää kädestä pitäen useita kertoja.
Kun pääsin 2010-luvun alussa ensimmäistä kertaa töihin mainostoimistoon, ei olisi tullut pieneen mieleenikään alkaa kysellä ohjeita painotaloista. Painotalot olivat vaikeasti lähestyttäviä möhköfantteja ja usein en edes tiennyt missä tekemäni aineistot tultaisiin painamaan.
Perästä kuului vain jos aineistossa oli vikaa. Olin onneksi opiskellut painoviestinnän perustutkinnon ja työskennellyt pienessä painotalossa. Mitään hienoja tutkintoja ei ollutkaan takataskussa, mutta tekninen perusosaamiseni oli hyvällä tasolla.
Painotalossa olin oppinyt myös erikoisemmista tekniikoista kuten silkkipainosta. Työskentelin myös tarraleikkurien ja tulostimien parissa joten leikkuuviivan vaatimukset tulivat tutuiksi.
Töitä hakiessa olen huomannut, että printtiosaaminen ei ole arvossaan. Vaatimuslistat saattavat olla uuvuttavan pitkiä, mutta monipuolista printtiosaamista peräänkuulutetaan harvoin.
Toisaalta esimerkiksi pakkaussuunnittelussa kaivataan lähinnä pakkaussuunnitteluosaamista ja kokemusta saisi olla mielellään vähintään kaksi vuotta.
Olen kyllä suunnitellut muutaman pakkauksen alusta asti ja viimeistellyt ja muokannut kymmeniä tai jopa satoja aineistoja painoon, mutta se on vain pientä näpertelyä.
Olen kartuttanut kokemusta myös vaikkapa opastesuunnittelusta, mutta se tuntuu olevan vielä eksoottisempi erikoisala.
Minulla on tapana kehua, että opiskelen nykyään asioita lähinnä netistä ja erityisesti YouTubesta.
Esimerkiksi käyttämääni Elementor-sivustonrakentajaa ajatellen YouTube on varsinainen runsaudensarvi.
Painoalan videoita ja kanavia löytyy kyllä, mutta niitä on selvästi vähemmän ja ne ovat sisällötään rajatumpia. Aihe ei ole lainkaan trendikäs ja monet asiat tuntuvat olevan enemmänkin varjeltuja salaisuuksia.
Tietoa ja oppia on siis huomattavasti hankalampi löytää, aina ei viitsitä edes yrittää.
Minusta on erittäin tärkeää, että aineisto-ohjeet ovat sekä kattavat että helposti ymmärrettävät. Pitää ymmärtää asiakkaiden ja suunnittelijoiden ajatusmaailmaa, ei tuutata tietoa sillä tavalla kuin itsestä tuntuu parhaalta.
Eri tuotteissa on erilaisia aineisto- ja suunnitteluvaatimuksia. Niiden tulisi olla helposti löydettävissä kyseisen tuotteen yhteydessä.
Erilaiset oppaat ja kurssit voivat olla oikein käytettynä tehokas markkinointiväline. Mutta rajansa kaikella. Jos painotalon täytyy kädestä pitäen opastaa joka toista suunnittelijaa, ollaan ongelmissa.
Minusta tuntuu ainakin siltä, että opetusta ei ole tai sen taso on hiipunut olemattomaksi. Graafisina suunnittelijoina työskentelee myös entistä enemmän ihmisiä vailla minkäänlaista koulutusta.
Graafikoksi ryhtyvä tarvitsee nykyään lähinnä kannettavan tietokoneen ja nettiselaimen. Canvaa voi käyttää myös älypuhelimen pikkuruisella ruudulla.
Itse en ensin osannut edes ajatella, että joku askartelee vaikkapa käärötaitettavaa esitettä puhelimella, mutta sellaistakin tapahtuu.
Aloituskynnys on matala, mutta painotuotteita suunnittelevan tulisi olla selvillä edes perusasioista.
Painotalon velvollisuus on tarjota selkokielisessä muodossa tarvittavat ohjeet myymiensä tuotteiden erityistarpeisiin. Mutta suunnittelijan pitäisi silti hallita edes leikkuuvarojen perusperiaatteet ja ymmärtää, että värit eivät näytä painotuotteessa samalta kuin näytöllä.
Olen pitänyt kursseja Canvan käyttäjille, ne täyttyivät ennätysnopeasti, mutta kurssit tarjottiin ilmaiseksi.
Osallistujaprofiili myös hieman yllätti. Varsinkin ensimmäisille kursseille osallistui lähinnä kokeineita ammattigraafikoita jotka lähinnä halusivat siirtää omaa työkuormaansa Canvan käyttäjille.
Kävin myös Helsingissä vetämässä painotuoteaiheista työpajaa. Osallistujat olivat enimmäkseen kokeneita ihmisiä joita kiinnosti vain joku tietty tuoteryhmä tai yksityiskohta. Olipa paikalla jopa eräs itseäni reilusti kokeneempi painoalan ammattilainen.
Kokemukset olivat kuitenkin opettavaisia myös itselleni. Canvaakin on helpompi opettaa kun ymmärtää sen sen käyttäjiä.
Mutta jos kouluissa ei enää oikein opeteta, olisiko kysyntää jonkinlaiselle kurssille tai opetuskokonaisuudelle?
Vaikea sanoa, nykyään sellaiset eivät tunnu olevan muodissa. Joko etsitään tietoa netistä tai sitten päätetään vaan mennä takapuoli edellä puuhun.
Painoalan osaajista sanotaan olevan huutava pula, mutta avoimia paikkoja on tarjolla harvoin. Tietoa ja osaamista voi olla vaikea hankkia, mutta vielä helpompi se on heittää hukkaan.
Itsekin olen taas työmarkkinoiden käytettävissä ja suuntaa tulevaisuudelleni. Painoalan osaamista löytyy ja kokemusta on sekä koulutuksesta, että asiakaskokemuksen kehittämisestä.
Osaamiselleni ei vain tunnu olevan kysyntää. En voi loputtomiin odotella sopivan paikan aukeamista. Avoimia hakemuksia voin tietysti lähetellä ja niin aion tehdäkin.
En haluaisi heittää osaamistani hukkaan, aikaa odotella ei ole loputtomasti, sakset käyvät ensimmäisen kerran kolmen kuukauden jälkeen. Työpaikat ovat kuulemma nykyään piilossa, mutta niiden etsiminenkin käy työstä.
Ehkäpä löydän itseni vuoden päästä telakalta hitsaamasta. Tai sitten osaamiskokonaisuudelleni löytyy joku sitä arvostava työnantaja. Sen aika näyttää.
Vastauksena siis otsikon kysymykseen, minä voisin kouluttaa, opastaa ja neuvoa sekä kehittää viestintää ja ohjeistuksia. Ja ihan suunnitellakin.
Osaamisvajeesta huolimatta kysyntäkin tuntuu olevan kateissa. Miksi opetella jos sitä ei vaadita eikä varsinkaan arvosteta.
No posts

Comments
Nothing yet. Say the first thing.
Sign in to join the conversation.