Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikkaosiossa perataan Xi Jinpingin taannoisia tapaamisia Donald Trumpin ja Vladimir Putinin kanssa. Onko syntymässä uusi, vakaa G2-järjestys, ja mikä on Venäjän haikailemaan Power of Siberia 2 -kaasuputken sija tässä asetelmassa? Blokissa asiaa myös Kiinan lupailemasta hukou-uudistuksesta sekä Taiwanin odotteleman asekaupan kohtalosta.
Taloudessa ennakoidaan EU:n mahdollista ryhtiliikettä yhteisen Kiina-linjan suhteen, kun unionin komissaarit ovat tänään koolla keskustelemassa Euroopan Kiina-ongelmasta. Lähes symbolisesti tapaamisen aattona Euroopan komissio läiskäisi kiinalaiselle krääsätoimija Temulle mittavat rapsut. Juttua myös Nvidian siruista, jotka eivät muhkeasta laskentatehostaan huolimatta Kiinalle kelpaa.
Kulttuurin ja ilmiöiden puolella ihmetellään kumiveneellä Etelä-Koreaan paennutta toisinajattelijaa, tuhoisaa kaivosonnettomuutta sekä Kiinan avaruusohjelman virstanpylväitä. Asiaa myös hiipuvasta qiaopi-kirjeenvaihtoperinteestä ja taiwanilaisesta Booker-kirjallisuuspalkinnon voittajasta.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Kuumaa: Hei hei hukou?
Foreign Affairs (26.5.2026): “The G-2 Reality“
Yhdysvaltain ja Kiinan välistä suhdetta on alettu kuvata pitkästä aikaa G-kahdeksi. Foreign Affairsille kirjoittavan professori Zheng Wangin mukaan termi viittaa sekä Pekingissä että Washingtonissa hahmottuvaan käsitykseen, ettei kumpikaan suurvalta kykene alistamaan toista tai voittamaan käynnissä olevaa suurvaltakilpailua omilla ehdoillaan, vaan joutuu sopeutumaan jonkinlaiseen rinnakkaiseloon. Niin Tyynenmeren sotilasstrategiset asetelmat kuin maiden välinen teknologinen ja taloudellinen kilpailu ovat ajautumassa melko vakaisiin pattitilanteisiin, jotka tuovat etäisesti mieleen kylmän sodan MAD-asetelman, mutta joita Zheng kuvaa termillä “mutual denial of exclusion”.
Zhengin argumenttia tukee se, miten Yhdysvallat vaikuttaa Trumpin kaudella hyväksyneen, ettei Kiinaa voida täysin eristää tai nujertaa. Pekingin vierailua kommentoivat analyysit tulkitsivat Trumpin kohdelleen Xitä sovinnollisin ja kunnioittavin elkein, ja myös Xi haki kovia Taiwan-painotuksiaan lukuun ottamatta “rakentavaa strategista vakautta” maiden välisiin suhteisiin. Carnegie Endowmentille kirjoittavan Damien Man mukaan maiden välinen suhde rakentunee ainakin seuraavat kolme vuotta vahvasti Trumpin ja Xin kahdenvälisen dynamiikan varaan. Se voi tuoda mukanaan vakautta, mutta Trumpin persoonan ja Yhdysvaltojen epävakaan sisäpoliittisen kontekstin tuntien luvassa voi olla myös yllätyksiä.
South China Morning Post (22.5.2026): “China removes hukou hurdle for migrant workers in social insurance shake-up“
Kiina on keventämässä hukou- eli asumisrekisterilainsäädäntöään, joka on tähän asti rajoittanut etenkin maaseutumaisesta Kiinasta kaupunkeihin tulleiden vierastyöläisten oikeuksia sosiaalipalveluihin työskentelykaupungeissaan. Käytännössä hukou-järjestelmä sitoo kansalaisen nauttimat sosiaalipalvelut hänen rekisteröityyn asuinpaikkaansa, jota ei ole helppo muuttaa. Näin esimerkiksi Shanghaissa töitä tekevä mutta Henaniin rekisteröity työläinen ei ole voinut nauttia Shanghain palveluista (kuten terveydenhuollosta ja koulutuksesta) ja on ollut niin sanotusti kakkosluokan kansalaisen asemassa.
Nyt muutoksen tuulet kuitenkin puhaltavat, sillä valtioneuvosto ilmoitti vierastyöläisten hukou-rajoitusten keventämisestä viime perjantaina. Ilmoituksen mukaan työläisten pitäisi saada vastaisuudessa “perustason” palveluita työskentelykaupungeissaan, mikä olisi toteutuessaan – hukou-uudistusta on yritetty usein aiemminkin – merkittävä muutos Kiinan sosiaalipolitiikassa.
The Diplomat (22.5.2026): “The Putin-Xi Meeting Made the Trump-Xi Summit Look Hollow“
Vain vajaa viikko Trumpin valtiovierailun jälkeen Xi Jinping vastaanotti Pekingissä Venäjän presidentti Vladimir Putinin seremoniallisesta mahtipontisuudesta lainkaan tinkimättä. Putinin vierailun ajoittaminen suoraan Trumpin vanaveteen ei ollut välttämättä hienovaraiseen diplomaattiseen viestintään tottuneelta Kiinalta sattumaa. Ja toisin kuin substanssiltaan varsin ohueksi jäänyt tapaaminen Trumpin kanssa, Putin ja Xi löivät pöytään varsin kattavan ja yksityiskohtaisen luettelon tiivistyvän yhteistyön sektoreista ja mm. allekirjoittivat yhteisjulistuksen moninapaisen maailmanjärjestyksen edistämisestä.
Yksi Venäjän kannalta tärkeimmistä dokumenteista jäi kuitenkin ilmeisesti allekirjoittamatta, sillä maiden välille jo pidemmän aikaa kaavailtua Power of Siberia 2 -kaasuputkea koskevat neuvottelut eivät ottaneet suurta harppausta eteenpäin tälläkään kertaa. Kaasuputki, jonka suunnittelu on aloitettu jo vuosia sitten, on muuttunut Venäjän kannalta strategisesti tärkeäksi hankkeeksi Euroopan irtautuessa venäläisestä energiasta ja Venäjän talouden yskiessä. Kiinalla on kuitenkin vihreän siirtymänsä vanavedessä ilmeisesti varaa vaatia hintatasoa, jota venäläiset kaasujätit eivät kykene sietämään.
CNN (21.5.2026): “Trump says he’s willing to talk to Taiwan’s leader, a major departure from diplomatic norms“
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump pudotti uutispommin ja ilmoitti aikovansa soittaa lähitulevaisuudessa Taiwanin presidentti Lai Ching-telle. Puhelu olisi hyvin erityislaatuinen peliliike, sillä Yhdysvaltain ja Taiwanin presidentit eivät ole keskustelleet sitten vuoden 1979, jolloin Yhdysvallat tunnusti kansantasavallan ainoaksi viralliseksi Kiinaksi. Tietäjät toki tietävät, että Trump keskusteli pian vuoden 2016 vaalivoittonsa jälkeen presidentti Tsai Ing-wenin kanssa, mutta ei ollut tuolloin vielä vihitty virkaansa.
Trump ilmoitti uusista puheluaikeistaan varsin pian palattuaan takaisin Pekingistä, mikä on saanut analyytikkoportaan pohtimaan, onko puhelulla kohtalonyhteys Taiwanin ja Yhdysvaltojen väliseen asekauppaan ja Xin kanssa käytyihin neuvotteluihin. Tämä olisi vastoin jo Ronald Reaganin hallinnon Taiwanille julistamien “kuuden vakuutuksen” henkeä, sillä yhden vakuutuksen mukaan Yhdysvallat ei neuvottele asekaupoistaan Kiinan kanssa. Ainakin Yhdysvaltain Taiwanille kaavailema yli 14 miljardin dollarin asekauppa on kuitenkin parhaillaan limbossa ja odottaa ylipäällikön siunausta. Yhdysvaltojen merivoimaministeri Hung Caon mukaan asekaupat ovat tauolla Iranin sodan vaatimusten vuoksi, mutta ainakaan The Guardianin haastattelemat asiantuntijat eivät nielleet selitystä sellaisenaan.
Optimistisemmissa analyyseissä, kuten the ASPI Strategistin julkaisemassa artikkelissa, Trumpin ja Lain puhelu voisi kuitenkin olla jopa hyväksi Taiwanin pelotteelle. Hyvin suunniteltu ja onnistunut puhelu voisi osoittaa, ettei Peking voi yksin sanella “yhden Kiinan politiikan” peruslinjaa ja Taiwanin ja ulkomaailman välisiä suhteita, ja se toisi samalla selvyyttä Trumpin varsin epäselvänä nähtyyn Taiwan-politiikkaan. Trumpin tietäen riskit ovat kuitenkin epäilemättä mahdollisuuksia suuremmat.
Lyhyesti:
Reuters (25.5.2026): Pakistanin pääministeri Sharifin kanssa keskustellut Xi ylistää maiden suhteita.
Helsingin Sanomat (24.5.2026): Kiinan rannikkovartioston alus vietti kaksi päivää Taiwanin liepeillä.
Barents Observer (21.5.2026): Kiinan merivoimien delegaatio vieraili Venäjän Pohjoisen laivaston luona Muurmanskissa.
Kuumaa: Tupenrapinat Temulle.
Guardian (28.5.2026): “EU to discuss potential restrictions on Chinese imports amid fears of overreliance”
Kirjeen mennessä painoon kokoontuvat EU:n komissaarit yhteen pohtimaan yhtä, mutta hyvin painavaa kohtalonkysymystä: miten EU:n ja Kiinan kauppaepätasapaino korjataan? Komissaarit oppinevat toisiltansa, kuinka laaja-alaista Kiina-riippuvuus eri sektoreilla on ja kuinka laajalti ja millä mahdollisilla seurauksilla Kiinan ylijäämä näivettää eurooppalaista elinkeinoelämää. EU:ta on aiemmin suomittu muun muassa yhteensovitetun tulokulman puutteesta Kiinan suhteen, joten kokous lienee tervetullut foorumi saattaa EU:n “ministerit” yhteen linjaan.
Perjantain kokouksen alla viisi jäsenmaata, Ranska, Italia, Espanja, Liettua ja Hollanti, vaativat unionilta väkevää rangaistustullien ja muiden työkalujen pakkia Kiinan ja muiden valtioiden hyväksikäyttöä vastaan. Varsinaista toimenpidelistaa kokouksesta ei odoteta saatavaksi, mutta memot kiikutettaneen kesäkuussa pidettävään EU-huippukokoukseen, jossa keskustelu jatkuu jäsenmaiden valtiojohdon tasolla.
Yle (28.5.2026): “EU täräytti Temulle 200 miljoonan euron sakot”
Kiinan krääsätukkuri Temu on saanut tuta Euroopan unionin raivon. Komissio läiskäisi Temulle 200 miljoonan euron sakon digipalveluasetuksen rikkomisesta. Pohjimmiltaan tämä tarkoittaa, ettei Temu ole pystynyt ehkäisemään laittomien tuotteiden kauppaa alustallaan, mistä ne siis voivat päätyä kymmenien miljoonien temuttavien eurooppalaisten koteihin. Viime päivinä on esimerkiksi uutisoitu Kiinasta peräisin olevista vaarallisista akuista ja vesivahinkoalttiista hanoista.
Temu ilmaisi pian päätöksen jälkeen pöyristystään, mikä voi enteillä pitkäaikaista oikeusmittelöä. Mikäli Temu tyytyy päätökseen, pitäisi sen maksaa sakko ja selvittää korjaavat toimensa elokuun loppuun mennessä lisäsakkojen uhalla.
New York Times (21.5.2026): “Trump Approved a Nvidia Chip for Sale in China. Beijing Doesn’t Want It.”
Donald Trumpin ailahtelevaan Kiina-lähestymiseen liittyi viime vuoden lopulla kauppapoliittinen suunnanmuutos, kun Trump yllättäen ilmoittikin sallivansa Nvidian korkean laskentatehon H200-sirujen viennin Kiinaan. Nyt noin puoli vuotta myöhemmin Kiina ei kuitenkaan ole tilannut ainoatakaan H200-sirua, mikä viittaisi siihen, että kiinalaisyritykset ovat valtiovallan tahtotilan mukaisesti pyrkimässä omavaraisuuteen myös korkean laskentatehon sirujen kehittämisessä sen sijaan, että ne ostettaisiin Yhdysvalloista. Yksi Yhdysvaltojen tekoälykehityksen keihäänkärjistä ei siis olekaan takonut satumaisia rikkauksia Kiinan-markkinalla: muhkean 58,3 miljardin dollarin neljännesvuosituloksen hiljan raportoinut Nvidia ei saanut päämyyntiartikkeilleen lainkaan myyntiä Kiinasta.
Kiina kuitenkin tarvitsisi korkean laskentatehon siruja tekoälymalliensa kouluttamiseen, eikä virallisista tilauskirjoista välttämättä saa koko kuvaa teknologiakilvan kannalta kriittisenä pidettyjen tekoälysirujen maailmankaupasta. Esimerkiksi Taiwanilla syyttäjä kertoi, että se epäilee Nvidian siruja päätyneen Kiinaan Japanin kautta.
Lyhyesti:
Financial Times (28.5.2026): EU valmistelee poikkeusolojen lainsäädäntöä, joka takaisi unionille kyvyn puolijohteiden hankkimiseen kriisioloissa.
South China Morning Post (27.5.2026): Kiinan kanssa tukkanuottasille Nexperia-riidan takia ajautuneen Hollannin kauppaministerin määrä matkustaa Kiinaan liennytysmatkalle heinäkuussa.
Bloomberg (26.5.2026): Kiinan keskuspankki pudottaa yhden vuoden ohjauslainansa ennätysalhaalle kasvua tehostaakseen.
Merics (20.5.2026): Kiinan sijoitukset Eurooppaan kohosivat viime vuonna huippuunsa sitten vuoden 2018, kohteina etenkin autoteollisuus ja Unkari.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (28.5.2026)
Kuumaa: Kumivenepakolainen.
CNN (27.5.2026): “Dissident escapes China by inflatable boat in fourth attempt to reunite with family”
Pakoyrityksistään tunnettu toisinajattelija Dong Guangping on jälleen yrittänyt poistua Kiinasta päästäkseen Kanadasta turvapaikan saaneen perheensä luokse. Järjestyksessään neljäs pakomatka suuntautui Etelä-Koreaan, jonka rannikkovartiosto noukki Dongin vedestä tämän seilattua 30 tunnin ajan kumiveneellä meren halki. Aiemmat pakoyritykset Vietnamiin ja Thaimaahan karahtivat sikäläisten viranomaisten karkotettua Dongin takaisin kotimaahansa, ja yritys uida Taiwanin hallitsemille Kinmenin saarille epäonnistui sekin. Nyt Etelä-Korean viranomaiset joutuvat pähkäilemään, mitä miehen kanssa pitäisi tehdä. Tapaus voi aiheuttaa päänvaivaa presidentti Lee Jae Myungin hallinnolle, joka on pyrkinyt parantamaan maansa heikkoja suhteita Kiinaan.
Epätavalliset pakoreitit ovat yleistyneet Kiinan kiristettyä viime vuosina toisinajattelijoiden valvontaa. Esimerkiksi vuonna 2023 kiinalaisaktivisti ajoi vesiskootterilla 400 kilometrin matkan Shandongin maakunnasta Etelä-Korean Incheoniin varusteinaan vain kypärä, kiikarit, kompassi ja viisi polttoainesäiliötä.
BBC (25.5.2026): “Anger grows after China’s deadliest coal mining disaster in years”
Kaivostoiminnastaan tunnetussa Shanxin maakunnassa tapahtui viime viikolla Kiinan pahin kaivosonnettomuus yli 15 vuoteen, kun ainakin 82 ihmistä kuoli ja yli 120 loukkaantui hiilikaivoksessa sattuneessa räjähdyksessä. Onnettomuus on ikävällä tavalla palauttanut muistiin 2000-luvun alkuvuodet, jolloin kuolonuhreja vaatineita kaivosonnettomuuksia tapahtui Kiinassa säännöllisesti. Kansalaisten keskuudessa tapaus on herättänyt laajalti suuttumusta, sillä viranomaisten ensitietojen mukaan hiilikaivosta pyörittänyt Tongzhou Group -yritys oli syyllistynyt vakaviin turvallisuusrikkeisiin.
Kaivosonnettomuus muistuttaa myös laajemmin kivihiilen ongelmallisesta asemasta Kiinan omavaraisuuden tukijalkana. Viime vuosina vihreä siirtymä aurinkopaneeleineen, sähköautoineen ja luotijunineen on muuttanut perinteistä kuvaa Kiinasta noenmustan energiatuotannon maana, mutta julkikuvan takana neljä viideosaa maan päästöistä tulee yhä hiilestä ja yli puolet sähköstä tuotetaan fossiilisin polttoainein.
Reuters (24.5.2026): “China sends astronaut on year-long space mission as it eyes 2030 moon landing”
Kiina lähetti sunnuntaina Shenzhou-23-avaruuslennolla kolme astronauttia Tiangong-avaruusasemalleen. Lento on jälleen historiallinen, sillä ensi kertaa Kiinan avaruusohjelman aikana yhden astronauteista on määrä viettää asemalla peräti kokonainen vuosi. Kyseessä olisi maailmanlaajuisestikin yksi kaikkien aikojen pisimmistä avaruustehtävistä, joskin vielä on matkaa venäläisen kosmonautin 14 ja puolen kuukauden ennätykseen vuodelta 1995. Kuten Kiina-ilmiötkin on hiljattain kertonut, Kiinan avaruusseikkailujen tavoitteena on miehitetty kuulento vuonna 2030 ja mahdollisesti pysyvä kuuasema yhdessä Venäjän kanssa vuonna 2035.
Shenzhou-23-lennon erityisyyttä lisää myös se, että miehistöön kuuluva entinen poliisi Lai Ka-ying (Li Jiaying) on kaikkien aikojen ensimmäinen hongkongilainen astronautti. Hongkongin hallintojohtaja John Leen mukaan kyseessä on historiallinen hetki, ja asiantuntijat uumoilevat Kiinan viranomaisten lypsävän siitä myös patrioottista propagandaa. Kiinan ulkoministeriö onkin jo toitottanut saavutuksen heijastavan Manner-Kiinan ja Hongkongin välisen “yksi maa, kaksi järjestelmää” -viitekehyksen “erinomaisuutta ja elinvoimaisuutta”.
Sixth Tone (20.5.2026): “Before WeChat, there were Qiaopi writers”
Eräs osa Kiinan katoavaa kulttuuriperintöä ovat ulkokiinalaisten ja kotimaassa asuvien sukulaisten välillä kulkeneet qiaopi-rahalähetyskirjeet, joita perinteisesti saneltiin erityisille lähetyspalvelua tarjoaville kirjureille. Yksi viimeisistä tällaisen palvelun tarjoajista on Fujianin maakunnassa Shishin rannikkokaupungissa kojua pitävä 77-vuotias Jiang Mingdian, jonka työstä Sixth Tone kertoo laajassa artikkelissaan. Aikoinaan Shishissä toimi ainakin parikymmentä kilpailevaa qiaopi-kojua, joiden kautta kirjoitustaidottomat kansalaiset kävivät kirjeenvaihtoa esimerkiksi Kaakkois-Aasiaan emigroituneiden sukulaistensa kanssa. Älypuhelinten aikakaudella harvat tarvitsevat enää tällaista palvelua, mutta Jiang jatkaa yhä työtään ja toimii sen ohella oppaana paikallisessa qiaopi-museossa.
The Guardian (19.5.2026): “International Booker prize goes to novel originally written in Mandarin Chinese for the first time”
Tämänvuotisen englanninkieliselle käännöskirjallisuudelle myönnettävän Kansainvälisen Booker-palkinnon voitti taiwanilaisen Yáng Shuāng-zǐn kirjoittama ja Lin Kingin englanniksi kääntämä Taiwan Travelogue, joka ilmestyi tänä vuonna myös Rauno Sainion suomennoksena Matkapäiväkirja Taiwanista. Japanin siirtomaakaudelle (1895–1945) sijoittuva teos kertoo japanilaisen kirjailijan ja tämän taiwanilaisen oppaan välisestä monisyisestä suhteesta Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun palkinto myönnetään kiinan kielestä käännetylle teokselle ja myös ensimmäinen taiwanilaisen kirjailijan Booker-voitto. Kirja on niittänyt mainetta jo aiemmin voittamalla sekä Taiwanin tärkeimmän kirjallisuuspalkinnon Kultaisen kolmijalan sekä amerikkalaisen National Book Award -palkinnon.
Lyhyesti:
CNA (28.5.2026): 13 ihmistä kuoli minibussin ja kuorma-auton törmäyksessä Keski-Kiinan Henanissa.
Yle (23.5.2026): Kiinan 18-vuotias Yan Ziyi kiskaisi kaikkien aikojen toiseksi pisimmän kaaren naisten keihäänheitossa.
Aeon (19.5.2026): Kiinalaisen merenkäynnin merkitys keisarikunnan kehitykselle Qing-dynastian aikana.
The Beijing Brief (22.5.2026): “What Beijing got from the Trump-Xi summit”
Presidentti Donald Trump kuvasi Pekingin matkansa saavutuksia tutulla superlatiivien sävyttämällä hyperbolialla, mutta miltä tapaamisen anti vaikuttaa Zhongnanhain hämyisistä kabineteista käsin tarkasteltuna? Brookings-instituutin asiantuntijat Ryan Hass, Patricia Kim, Kyle Chan, ja Jon Czin käyvät podcastissa läpi huippukokouksen tärkeimmät annit.
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 12. kesäkuuta 2026. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2026 Kiina-ilmiöt Oy
Comments
Nothing yet. Say the first thing.
Sign in to join the conversation.