Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikkauutisissa keskustelua on herättänyt Donald Trumpin ja Xi Jinpingin tuleva tapaaminen, jonka ei ennakoida menevän Yhdysvaltojen kannalta optimaalisesti. Osiossa asiaa myös strategisista mineraaleista, Etelä-Kiinan merestä sekä Suomen pyrkimyksistä toppuutella Kiinan ja EU:n välisen kauppasopimuksen solmimista.
Talousosastossa käydään läpi Kiinan tekoälykehityksen tuoreimpia käänteitä, kun DeepSeek julkaisi viimein odotetun V4-mallinsa ja täytti Huawein sirujen tilauskirjat. EU:ssa puolestaan etenee kaksi lakiesitystä, jotka uhkaavat kiinalaisten yritysten asemaa Euroopassa, eikä kommunistinen puolue ole iloinen. Lisäksi asiaa Suomen riippuvuudesta kiinalaisista tuontikomponenteista.
Kulttuurin ja ilmiöiden puolella kerromme Kiinan tehokkaasti etenevästä avaruusohjelmasta, Hongkongin kuuluisasta Chungking Mansions -rakennuksesta ja Pekingin robottimaratonin ennätystuloksesta. Asiaa myös Kiinan historiallis-antropologisista tulkinnoista ja xinjiangilaisen puuvillan käytöstä Labubu-pehmoleluissa.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Kuumaa: Kauppaa avoimin mielin.
Swedish National China Centre (28.4.2026): “What does China’s undisclosed strategic minerals catalogue reveal about its industrial priorities?”
Länsinaapurin sinologit ovat tehneet kiehtovan havainnon Kiinan strategisten mineraalien luettelota koskevista päivityksistä. Vaikka virallinen Kiina ei ole strategiaansa vielä tuonut julki, ovat useat eri kiinalaisjulkaisut tehneet samansisältöisiä katsauksia päivittyneeseen luetteloon. Kiinnostavasti kriittisten mineraalien lista on paisunut Kiinan nimeämästä 24 mineraalista 36:een. Nämä mineraalit ovat niitä, jotka Kiina näkee joko talous- tai puolustusmielessä kriittisinä itselleen. Listalla on luonnollisesti myös useita mineraaleja, joiden markkinaa Kiina hallitsee.
Samaan aikaan Kiina etsii kuumeisesti lisää kaivannaisten aarreaittoja. New York Times uutisoi, että Kiinan valtion geologinen tutkimuslaitos on julkaissut karttoja Itä-Kiinan meren ja Keltaisenmeren pohjista, joista on kahden vuosikymmenen aikana havaittu mineraaliesiintymiä. Harvinaisista maametalleista kilpaillaankin jatkossa myös merenpohjissa, sillä muun muassa Japani ja Yhdysvallat ovat niin ikään käynnistäneet omat merelliset kaivosohjelmansa.
Foreign Affairs (24.4.2026): “The Other China Flash Point“
Taiwanin salmi on jo pidemmän aikaa kaapannut päähuomion Itä-Aasian räjähdysherkimpänä ja seurauksiltaan katastrofaalisimpana konfliktina. Vakava eskalaatiopotentiaali kytee kuitenkin myös Etelä-Kiinan meren jännitteissä, kirjoittaa CSIS:n tutkija Henrietta Levin Foreign Affairsissa. Etelä-Kiinan meri on alueena huomattavasti monimutkaisempi ja sekavampi, koska siellä suvereniteettivaateita esittää useampi valtio (Kiinan lisäksi mm. Filippiinit, Indonesia ja Vietnam), ja maiden välillä on jatkuvasti matalan tason yhteenottoja. Myös Yhdysvallat häärii alueella meri- ja ilmavoimineen. Sillä on sitova puolustussopimus Filippiinien kanssa, jonka mukaan Yhdysvallat takaa Filippiinien merialueiden turvallisuuden. Vaikka yksikään Etelä-Kiinan meren kiistan osapuolista ei halua käydä sotaa pitkälti asumiskelvottomien riuttojen hallinnasta, voi konflikti eskaloitua vahingossa esimerkiksi Kiinan tappaessa tahattomasti tai tahallaan filippiiniläisen sotilaan.
Bloomberg (24.4.2026): “Trump Stumbled Into a Global Economic War. Xi Jinping Was Ready”
Donald Trumpin ja Xi Jinpingin tapaamiseen on enää pari viikkoa. Monet analyytikot näkevät Kiinan olevan huomattavasti vahvemmissa neuvotteluasemissa, kun supervallat ryhtyvät vääntämään peistä esimerkiksi kauppasuhteensa uudesta rakenteesta. Trump yritti vuosi sitten ojentaa Kiinaa tariffiaseellaan, mutta Kiinan harvinaisten maametallien vientirajoitteet pakottivat Yhdysvallat nopeasti välirauhaan. Nyt Yhdysvallat kärvistelee Iranin seikkailunsa vuoksi kiristyvän energiakriisin kourissa, kun taas Kiinan uusiutuvaan energiaan ja sähköautoiluun nopeasti siirtyvä talous on huomattavasti paremmissa asemissa. Kaiken päälle Yhdysvaltojen eurooppalaiset kumppanit ovat vaeltaneet vuoronperään Pekingiin reaktiona Trumpin aggressiiviseen tapaan hoitaa liittosuhteitaan.
Myös Helsingin Sanomien analyysin mukaan Iranin sota saa Kiinan näyttämään kansainvälisen yleisön silmissä vakautta ja maalaisjärkeä edustavalta “aikuiselta” huoneessa. Lehden haastatteleman professori Matti Nojosen mukaan Kiinan pehmeä valta kasvaa nyt ilman erityisempää propagandaefforttia, ja samalla Kiina saa Iranin sotatantereilta kallisarvoista dataa Yhdysvaltojen hupenevien asejärjestelmien suorituskyvyistä. Nojonen on kääntänyt Sunzin legendaarisen Sodankäynnin taidon, ja ihmettelee kuinka Yhdysvallat ei ole sotaretkellään noudattanut juuri mitään kiinalaisen sotataidon ikiaikaisista ja hyväksi havaittuista opeista, kuten sotaretken huolellista suunnittelua ja strategisten päämäärien kristallinkirkkautta. ”Ei se ole terve se mies”, Nojonen kiteyttää Trumpin strategisen ajattelun nykytilan.
Kuva Kiinan ylivoimasta ei kuitenkaan ole yksiselitteinen. New York Timesin mukaan Iranin sodan talousvaikutukset alkavat purra myös Kiinassa: automyynti romahti huhtikuun alussa 26 prosenttia vuodentakaisesta, ja Etelä-Kiinan Yulinissa tuhannet lelutehtaiden työntekijät protestoivat, kun tehtaita suljettiin muovin hintojen noustessa. Ekonomisti Alicia García-Herrero arvioi, että Kiinan voi olla vaikea saavuttaa tämän vuoden 4,5 prosentin kasvutavoitettaan. Politbyroon tiistaisessa talouskokouksessa Xi vaati aktiivisempaa finanssipolitiikkaa ja kotimaisen kysynnän elvyttämistä. Samaan aikaan Kiina palaa varovasti polttoaineviejän rooliin, sillä Financial Timesin mukaan valtionyhtiöt ovat hakeneet vientilupia toukokuulle, ja Australian ulkoministeri Penny Wong neuvotteli keskiviikkona kiinalaisilta valtionyhtiöiltä suoria lentopolttoainetoimituksia. Wongin mukaan ilman Kiinasta saatua polttoainetta Australia ei pysty toimittamaan Kiinalle ruokaa ja raaka-aineita.
South China Morning Post (23.4.2026): “China’s Russia ties mean EU trade deal is off the table, Finland says”
South China Morning Postin vierailu Suomeen ulkoministeri Elina Valtosen pakeille poiki uutisen. Valtonen sanoo suoraan, että hänen mielestään Kiinan tarjoama tuki Venäjän hyökkäyssodalle sulkee ovet myös siltä, että EU puhaltaisi uutta henkeä kauppasopimukseen Kiinan kanssa. Kiina on heitellyt mahdollista sopimusta ilmoille erinäisissä tapaamisissa Euroopan johtajien kanssa. Esimerkiksi Saksan Friedrich Merz väläytteli Kiinalle hieman toiveikkaammin, että diilin tekeminen voisi tulla tulevaisuudessa ajankohtaiseksi.
Valtonen tuskin edustaa unionin sisällä kantaa täysin yksinään. Euroopan itäisellä laidalla on varmasti liuta maita, jotka eivät halua mahdollistaa Venäjän hyökkäyssodan mahdollistajalle diilejä. Tämän lisäksi EU:n ytimessä myös nähtäneen EU:n ja Kiinan nykyisen kauppasuhteen epäsuhta tavalla, jonka nojalla pitäisi pikemmin luoda kaupan esteitä kuin purkaa niitä.
Kiinan ulkoministeriöstä kommentoitiin Valtosen näkemyksiä varoittamalla, ettei Suomen pitäisi politisoida kauppaan liittyviä kysymyksiä. Sen sijaan se korosti, että suhteiden kehitystä pitäisi lähestyä objektiivisesti, “avoimin mielin”.
Lyhyesti:
Suomen Kuvalehti (26.4.2026): Miten hurmasit kaikki, Ding Ma, kysyy Suomen Kuvalehti tuoreelta Savonlinnan kunnanjohtajalta.
Focus Taiwan (21.4.2026): Taiwanin presidentti Lai Ching-te: matka Afrikan liittolaismaahan Eswatiniin peruuntui Kiinan taloudellisen painostuksen vuoksi.
Kuumaa: Huawein sirut.
Financial Times (27.4.2026): “China warns EU over proposed ‘Made in Europe’ law”
Kiinan kauppaministeriö varoitti maanantaina EU:ta vastatoimista, jos unionin esittämä teollisuuden vauhdittamista koskeva laki vahingoittaa kiinalaisia yrityksiä. Käytännössä laki tarkoittaisi, että jos vaikkapa kiinalainen akkuvalmistaja haluaa perustaa yli sadan miljoonan euron tehtaan EU-alueelle, sen on palkattava vähintään puolet työvoimastaan eurooppalaisista maista ja opetettava tuotantomenetelmänsä paikallisille kumppaneille. Kiinan kauppaministeriö kuvaili vaatimuksia “syrjiviksi”. Sattumoisin vuosikymmenien ajan Kiina edellytti ulkomaisilta yrityksiltä täsmälleen samaa, eli yhteisyrityksiä ja teknologiansiirtoa vastineeksi pääsystä Kiinan markkinoille. Nyt EU kopioi saman logiikan.
Toinen Kiinaa hiertävä lakiesitys on EU:n kyberturvallisuuslaki, jonka turvin EU voi mahdollisesti nimetä Kiinan “kyberturvallisuusuhaksi” ja pakottaa Huawein ja ZTE:n pois verkoista. Kiinan kauppaministeriö onkin esittänyt EU:lle mahdollisia vastatoimia. Toisaalla puolestaan Kiina kielsi kaksikäyttötuotteiden viennin seitsemälle eurooppalaiselle yritykselle, perusteena aseiden myynti Taiwaniin.
Bloomberg (24.4.2026): “DeepSeek Unveils Newest Flagship a Year After AI Breakthrough”
Olemme uutiskirjeessämme seuranneet kevään aikana, miten tekoäly-yhtiö DeepSeekin uutta V4-mallia on odotettu hartaasti. Viikko sitten se viimein julkaistiin. V4 koulutettiin yhä Nvidian siruilla, mutta päättelypuoli on ensimmäistä kertaa optimoitu Huawein Ascend-siruille. Kiinalaisen teknologiamedia 36Kr:n mukaan siirtymä Huawein ekosysteemiin aiheutti vakavan koulutusvirheen, joka viivästytti julkaisua kuukausilla. Mutta eipä se mitään, ainakaan Huawein kannalta: Reutersin mukaan V4:n julkaisu aiheutti tilausryntäyksen, kun suuret kiinalaiset teknologiayhtiöt kiirehtivät varaamaan Huawein Ascend 950 -siruja. Huawei kertoo toimittavansa niitä yhteensä 750 000 kappaletta tämän vuoden aikana.
Samaan aikaan DeepSeek on menettänyt avaintutkijoita Tencentille, ByteDancelle ja Xiaomille ja käynnistänyt ensimmäistä kertaa ulkoisen rahoituskierroksen. Kilpailijat veivät markkinat, kun perustaja Liang Wenfeng keskittyi tutkimukseen tuotteistamisen sijaan. ByteDancen Doubao on nyt Kiinan ladatuin tekoälysovellus, ja 36Kr julisti “DeepSeekin jälkeisen aikakauden” alkaneeksi. DeepSeek arvioi itse olevansa 3–6 kuukautta johtavien suljettujen mallien perässä. Samalla viikolla Moonshot AI ja Alibaban Qwen-tiimi julkaisivat omat kilpailevat mallinsa. Kiinan kybervalvontaviranomainen tosin rankaisi ByteDancea tekoälysisällön merkintäsääntöjen rikkomisesta, eli isoveli kyllä edelleen valvoo.
Teknologiakisa kytkeytyy yhä suoremmin geopolitiikkaan. Valkoinen talo syytti Kiinaa amerikkalaisten tekoälymallien “teollisen mittakaavan” kopioinnista. Yhdysvaltain kauppaministeriö määräsi sirulaitetoimittajia keskeyttämään toimitukset Kiinan toiseksi suurimmalle siruvalmistajalle Hua Hongille, jonka tytäryhtiö kehittää Huawein tuella seitsemän nanometrin valmistusprosessia. Kiina puolestaan vastasi omilla rajoituksillaan. Bloomberg raportoi, että NDRC on ohjeistanut tekoäly-yhtiöitä torjumaan amerikkalaissijoitukset ilman viranomaisten lupaa. Metan joulukuinen Manus-yrityskauppa määrättiin purettavaksi neljä kuukautta kaupan jälkeen, ja Wall Street Journalin mukaan Meta valmistautuukin jo kaupan purkuun.
Etla (20.4.2026): “The Value Chains of Nordics – Tracking Resilience and Vulnerabilities”
Suomen ja Kiinan välinen kauppa supistui viime vuonna molempiin suuntiin. BOFITin mukaan Suomen tavaravienti Kiinaan laski 3,4 miljardiin euroon, ja Kiinan osuus viennin kohdemaista painui 4,5 prosenttiin, alimmilleen sitten vuoden 2009. Tuontikin supistui. Voisi siis ajatella, että Kiina-riippuvuus vähenee. Etlan ja Statistics Denmarkin tuore raportti kertoo kuitenkin toisenlaista tarinaa: Suomi on Pohjoismaista riippuvaisin Kiinasta juuri niissä komponenteissa, joita on vaikea korvata. Suomen haavoittuviksi luokitelluista tuontituotteista lähes 38 prosenttia tulee Kiinasta. Ruotsilla vastaava osuus on 17, Tanskalla 11 prosenttia. Suurin yksittäinen haavoittuvuus ovat litiumioniakut ja niiden osat. Kokonaiskauppa voi supistua, mutta yksittäisten komponenttien korvaamattomuus ei katoa samaa tahtia.
Lyhyesti:
Caixin (30.4.2026): Hangzhoulainen tuomioistuin päätti, ettei työntekijää saa irtisanoa pelkästään siksi, että tekoäly pystyy tekemään saman työn halvemmalla.
Financial Times (24.4.2026): Niin kutsuttuja dim sum -velkakirjoja on laskettu tänä vuonna liikkeelle 300 miljardin juanin arvosta. Suurin ulkomainen liikkeeseenlaskija on Goldman Sachs.
Yle (24.4.2026): Kiinan etumatka näkyy Pekingin autonäyttelyssä.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (29.4.2026)
Kuumaa: Kaksinaamainen nykyhetki.
The Guardian (26.4.2026): “The tortoise and the hare: will China beat the US in the race back to the moon?”
Viime aikojen avaruusuutisointia on dominoinut Yhdysvaltojen avaruusvirasto Nasan onnistunut Artemis II -lento Kuun ympäri. Amerikan paistatellessa julkisuudessa Kiina on kuitenkin tasaiseen tahtiin vahvistanut asemaansa sen pääasiallisena kilpailijana avaruuden valloituksessa. Kiinan tavoitteena on miehitetty kuulento vuonna 2030, mikä on kaksi vuotta Nasan vastaavaa myöhemmin. Yhdysvalloilla on toki puolellaan aikaisempien kuulentojensa tuoma kokemus, mutta kilpailuasetelmaa tasoittaa se, että Kiinan 1990-luvulla käyntiin polkaisema miehitettyjen avaruuslentojen valtiojohtoinen ohjelma on edennyt tiukasti aikataulussaan, kun taas Yhdysvaltojen julkisia ja yksityisiä toimijoita yhdistelevä häröpallo on myöhästellyt toistuvasti. The Guardianin artikkeli taustoittaa sekä kuukilvan tieteellistä että poliittista ulottuvuutta.
Nikkei Asia (25.4.2026): “Hong Kong’s Chungking Mansions sheds stigma to become cultural landmark”
Eräs Hongkongin kulttuurisista ikoneista, romuluinen Chungking Mansions -rakennuskompleksi Tsim Sha Tsuin alueella Kowloonin niemimaalla, täyttää tänä vuonna 65 vuotta. Halvoista hotelleista, epämääräisestä liiketoiminnasta ja rikollisuudesta pitkään tunnettu rakennus nousi hämyisen alamaailman symboliksi kuuluisan elokuvaohjaaja Wong Kar-wain vuoden 1994 Chungking Express -elokuvan siivittämänä. Sittemmin sen maine on kuitenkin siistiytynyt, ja nykyään rakennukseen järjestetään jopa opastettuja turistikierroksia. Ehdan hongkongilaisen rappioromantiikan ohella Chungking Mansions on profiloitunut myös etnisenä sulatusuunina, sillä monia sen liikkeistä pyörittävät siirtomaavallan aikana Etelä-Aasiasta saapuneiden maahanmuuttajien jälkeläiset. Rakennuksesta löytyy myös Hongkongin kautta kulkevien turvapaikanhakijoiden 700-paikkainen vastaanottokeskus.
The New York Times (23.4.2026): “Some Labubu Dolls Contain Cotton Banned by Forced Labor Law, Testing Shows”
Viime kesän globaali Labubu-huuma on tasoittunut, mutta torahampaisten karvaturrien maailmanvalloitus puhuttaa yhä. Aiemmin on varoiteltu väärennettyjen Labubujen voivan sisältää vaarallisia kemikaaleja ja aiheuttaa lapsille tukehtumisvaaran, ja nyt New York Timesin todentamassa tutkimuksessa on havaittu joidenkin aitojen pehmohirviöiden sisältävän Xinjiangissa tuotettua puuvillaa. Xinjiangilainen puuvilla on joutunut länsimaissa kyseenalaiseen valoon, sillä sen epäillään kytkeytyvän alueella harjoitettuun pakkotyöhön. Labubuja valmistava Pop Mart -leluyritys kertoo selvittävänsä väitteitä puuvillan alkuperästä ja painottaa, että puuvillaa käytetään ylipäänsä vain pienessä osassa Labubuja.
Yle (19.4.2026): “Robotit juoksivat puolimaratonin Pekingissä – voittaja rikkoi ihmisen tekemän ennätyksen”
Vuosi sitten Kiina-ilmiötkin kertoi kiinalaisten humanoidirobottien kunnostautuneen juoksemalla puolimaratonin Pekingissä. Tämänvuotisessa tapahtumassa nähtiin merkittävää edistystä edellisvuoteen verrattuna: kun vielä viime vuonna voittajarobotin aika oli vaatimaton kaksi tuntia ja 40 minuuttia, tämän vuoden voittajalla suoritukseen kului vain 50 minuuttia. Saavutus oli merkittävä myös siksi, että se oli useita minuutteja nopeampi kuin ihmisen juoksema puolimaratonin maailmanennätys. Kehitystahdista kertoi sekin, että tänä vuonna kisaan osallistui yli 100 robottimaratoonaria, kun viime vuonna niitä oli vain noin 20.
Videomateriaalia robottien kipittämisestä voi ihmetellä Ylen artikkelissa sekä esimerkiksi CNA-uutistoimiston Youtube-kanavalla. Helsingin Sanomat puolestaan vieraili pekingiläisessä robottikeskuksessa muun muassa kouluttamassa robotteja viikkaamaan pöytärättejä.
Equator (16.4.2026): “The Two-Faced Present”
Equatorin artikkelissa historioitsija Adam Tooze keskustelee kiinalaista “uutta vasemmistoa” edustavan intellektuelli Wang Huin kanssa “kaksinaamaisesta nykyhetkestä”, joka näyttää yhä selvemmin muovautuvan Yhdysvaltojen ja Kiinan välisessä ristipaineessa. Yksin Wangin keskeisistä ajatuksista on, että 2000-luvun maailma on modernista ulkokuorestaan huolimatta “palaamassa 1800-luvulle” sodan, imperialismin ja teollisuuskilpailun siivittämänä. Erona aiempaan on tietysti Kiinan nousu keskeiseksi peluriksi, ja tätä dynamiikkaa Tooze ja Wang pohtivat esimerkiksi analysoimalla Carl Schmittin ja Lu Xunin kaltaisten viime vuosisadan ajattelijoiden näkökulmia.
Keskustelun kyytipojaksi sopii hyvin China Books Review -sivuston tuore haastattelu nyky-Kiinan kenties kuuluisimman antropologin Xiang Biaon kanssa. Siinä missä Tooze ja Wang maalailevat suuria historiallisia linjoja valtioiden tasolla, Xiang keskittyy tavallisten kiinalaisten ja etenkin nuoren sukupolven kokemuksiin. Xiangista on tullut kiinalaisen nuorison parissa suosittu ajattelija, joka on sanoittanut “involuution” (neijuan) ja “paikallaan makoilun” (tangping) kaltaisia näköalattomuutta henkiviä käsitteitä ja pohtinut merkityksellisen elämän rakennuspalikoita modernisaation pyörteissä. Xiangin haastattelu on osa China Books Reviewin What China’s Thinking -sarjaa, jonka aiemmat osat Zhang Fengin ja Liang Hongin kanssa ovat myös lukemisen arvoisia.
Lyhyesti:
BBC (29.4.2026): Viime vuoden mestari Zhao Xintong putosi snookerin MM-kisojen puolivälierissä, mutta nouseva tähti Wu Yize pelaa välierissä finaalipaikasta.
The New York Times (25.4.2026): Hiljattain muistelmansa julkaissut takavuosien kungfu-tähti Jet Li listaa kymmenen tärkeää asiaa elämässään.
MERICS Podcast (24.4.2026): “China’s overcapacities, with Jacob Gunter and Esther Goreichy.”
Miksi Kiinan ylikapasiteettiongelma ruokkii itse itseään? Ajatushautomo Mericsin tutkijoiden mukaan Kiinan johto ei uskalla pakottaa heikkoja yrityksiä markkinoilta, koska työttömyyden kasvu olisi suuri uhka. Samalla jokainen teollisuuspolitiikkaan käytetty yuan on pois kotitalouksien sosiaaliturvasta, joten kiinalaiset kotitaloudet subventoivat eurooppalaisten sähköautoja omien tulojensa kasvun kustannuksella.
BOFIT China Forecast 2026–2028 -webinaari 5.5. klo 16–17. Suomen Pankin BOFITin Riikka Nuutilainen ja Juuso Kaaresvirta esittelevät tuoreen Kiina-ennusteen. Teams-webinaari, vaatii rekisteröitymisen.**
** Ilmoittautuminen vaaditaan etukäteen.
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 15. toukokuuta 2026. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2026 Kiina-ilmiöt Oy
Comments
Nothing yet. Say the first thing.
Sign in to join the conversation.