Tervehdys jälleen, ystävämme! Tervetuloa lukemaan Kiina-ilmiöt -uutiskirjettä. Koostamme tärkeimmät ja mielenkiintoisimmat Kiinaa ja kiinankielistä maailmaa koskevat uutiset ja puheenaiheet tiiviiksi paketiksi kahdesti kuukaudessa.
Politiikkauutisissa palstatilaa ovat jälleen hallinneet Kiinan ja Yhdysvaltojen suhteet sekä Iranin sodan vaikutukset Kiinalle, jotka eivät vallitsevien käsitysten mukaan vaikuta erityisen negatiivisilta. Blokissa katsaus myös Taiwanin tilanteeseen sekä Kiinan ja Suomen suhteisiin.
Talouden saralla katse kääntyy erityisesti Euroopan ja Kiinan taloussuhteisiin, kun kiinalaiset sähköautot jatkavat Euroopan valloitustaan ja ajatushautomot vaativat Euroopalta uskottavaa pelotepolitiikkaa. Lisäksi asiaa Hormuzinsalmen petrojuanista sekä Kiinan teollisen ylivoiman taustalla olevasta sähköekosysteemistä.
Kulttuurin ja ilmiöiden puolella otsikoissa ovat tunnetun taiteilijan ja ihmisoikeusjuristin oikeudenkäynnit, tuhkattujen vainajien säilytys kerrostaloasunnoissa sekä Iso Pullukka -nimisen koiran uroteot. Asiaa jälleen myös Bypias-yhtiön kytköksistä kiinalaisiin hikipajoihin sekä vastikään suomennetusta Hongkong-dekkarista.
Huom! Kiina-ilmiöt on jatkuvan kehitystyön alla. Kaikenlainen palaute ja kommentit ovat hyvin tervetulleita. Lue lisää Kiina-ilmiöiden taustavoimista täältä. Toimituksen tavoittaa osoitteessa kiinailmiot@gmail.com ja Twitteristä @KiinaIlmiot. Uutiskirjeen voi tilata osoitteesta kiinailmiot.substack.com. Jos pidit kirjeestä, vinkkaa tai lähetä eteen päin toki kaverillekin!
Kuumaa: Kiinalle menestyksekäs Iranin sota.
Bloomberg (31.3.2026): “Trump-Xi Summit on Track Even as Iran War Drags On, Greer Says”
Donald Trumpin ja Xi Jinpingin huippukokoukselle on saatiin uusi päivämäärä yllättävän pian viime kirjeessä raportoidun lykkäyksen jälkeen. Valkoinen talo ilmoitti viime viikolla, että Trump matkustaa Pekingiin toukokuun 14.–15. päivä, noin kuusi viikkoa alkuperäistä maaliskuun lopun aikataulua myöhemmin. Lisäksi Xi ja puolisonsa Peng Liyuan tekevät vastavierailun Washingtoniin myöhemmin tänä vuonna. Tiistaina Yhdysvaltain kauppaedustaja Jamieson Greer vakuutteli, että valmistelut etenevät aikataulussa Iranin sodasta huolimatta. Trump on jo viritellyt odotuksia sisäpoliittisesti, kun viime perjantaina hän kehuskeli maanviljelijöille järjestetyssä Valkoisen talon tilaisuudessa saaneensa Xin tuplaamaan amerikkalaisten soijapapujen ostot 40 miljardiin dollariin.
Kauppapolitiikassa vuoden isoin avoin kysymys on marraskuussa umpeutuvan tulliaselevon jatkuminen. Trumpin tullipolitiikan oikeusperusta muuttui helmikuussa, kun korkein oikeus linjasi, ettei presidentti voi käyttää hätätilavaltuuksia (IEEPA) tullien asettamiseen, sillä laki on tarkoitettu rahoituspakotteisiin, ei kauppapolitiikkaan. Hallinto nojaakin nyt hitaampaan mutta juridisesti kestävämpään Section 301 -menettelyyn, jossa kauppaedustajan virasto tutkii ensin epäreiluja kauppakäytäntöjä ja järjestää julkiset kuulemiset ennen kuin tulleja voidaan asettaa. Maaliskuun alussa käynnistetyt tutkinnat kohdistuvat muun muassa Kiinan teollisuuden ylikapasiteettiin.
Kiinan kauppaministeriö käynnisti maaliskuun lopussa kaksi vastatutkintaa, jotka kohdistuvat Yhdysvaltain toimitusketjuja häiritseviin ja vihreiden tuotteiden kauppaa rajoittaviin käytäntöihin. Greer kuittasi tutkinnat symbolisiksi.
Financial Times (29.3.2026): “The Iran war will cement China’s superpower status“
Kiinan supervalta-asema vahvistuu Iranin sodan seurauksena, arvioi Financial Timesille kirjoittava Tej Parikh. Sodan synnyttämän öljykriisin vaikutukset ovat Kiinassa kevyemmät, sillä maa on hamstrannut öljyä varmuusvarastoihinsa yli 1,3 miljardin barrelin edestä. Lisäksi Kiina tuottaa länttä huomattavasti suuremman osan energiastaan sähköllä ja on sitäkin kautta vähemmän öljyn hintaheilahtelujen armoilla. Bonuksena öljyn nopea hinnannousu on herättänyt maailmalla kasvavaa kiinnostusta uusiutuvaa energiaa kohtaan, missä kiinalaiset yritykset ovat vahvoilla, sillä Kiina hallitsee yli 70 prosenttia muun muassa aurinkovoiman, akkuteknologian sekä sähköajoneuvojen toimialoista. Lopulta sota on kiihdyttänyt Yhdysvaltojen pehmeän vallan rapistumista: FT:n siteeraamissa globaaleissa kyselyissä Yhdysvaltojen epäsuosio sen kun kiihtyy, kun taas Kiinan näyttäytyy yhä luotettavampana ja vakaampana yhteistyökumppanina.
Hieman samansuuntaiseen analyysiin päätyi myös Euroopan turpo-ajatuspaja ECFR, jonka mukaan Kiina kyllä ottaa lyhyellä aikavälillä osumaa öljyn hintapiikeistä, mutta pitkässä juoksussa maa voi hyötyä sodasta merkittävästikin. Artikkeli nostaa esiin esimerkiksi sodan mahdollisesti vauhdittaman, renminbillä käydyn öljykaupan (aiheesta lisää talousosiosta) sekä Kiinan dominanssin harvinaisissa maametalleissa, jotka voivat nousta merkittäväksi vipuvarreksi Yhdysvaltojen kanssa lähitulevaisuudessa käytävissä neuvotteluissa.
Foreign Affairs (23.3.2026): “How China Forgot Karl Marx“
Kiinan kommunistinen puolue kuvaa itseään edelleen tiukasti marxisti-leninistiseksi puolueeksi, jonka lopullisena päämääränä on sosialistisen, ellei peräti kommunistisen yhteiskunnan pystyttäminen. Kiinalaistyyppinen työläisen paratiisi on kuitenkin yhä varsin kaukainen unelma, sillä Foreign Affairsille kirjoittavan Yasheng Huangin mukaan iso osa Kiinan talouden vahvuuksista (kuten kilpailukykyinen vienti) ja haasteista (kuten “involuutio” ja nihkeä kulutus) voidaan palauttaa etenkin tehdastyöläisten matalaan tulotasoon.
Virallisten tilastojen mukaan kiinalaisten tehdastyöläisten palkkojen osuus teollisuustuotannon kokonaisarvosta laski 6,3 prosentista vuonna 1992 3,3 prosenttiin vuonna 2024, mitä voi verrata esimerkiksi turbokapitalistisen Yhdysvaltojen osuuteen: vuonna 2016 se oli 12 prosenttia. Huangin mukaan kiinalaista työläistä riistää kuitenkin kapitalistin sijaan ironisesti Kiinan valtio, joka on läpi maan nopean talousloikan säätänyt työläisten palkkatasoa työläisten vyötä kiristäen, mutta byrokraattien ja puolueviskaalien tilipussia paisuttaen.
RAND (21.3.2026): “Japan Should Help Sink China’s Invasion Fleet“
Japani on nykyisen pääministeri Sanae Takaichin kaudella ilmaissut vahvemmin halukkuutensa osallistua potentiaaliseen Taiwanin konfliktiin tavalla tai toisella. Ja niin sen pitäisikin, argumentoivat RAND-instituutin tutkijat Jeffrey W. Hornung ja Nathan Beauchamp-Mustafaga, mutta ei hyvää hyvyyttään, vaan raadollisten kansallisten intressiensä ohjaamana. Taiwanin romahtaminen Kiinan syliin jättäisi Japanin geopoliittisesti Kiinan armoille, minkä lisäksi Yhdysvaltojen tappio luultavimmin johtaisi koko itä-aasialaisen liittorakennelman romahdukseen. Paraikaa nopeasti mm. tehokkailla täsmäaseilla, kuten Tomahawkeilla ja meritorjuntaohjuksilla varustautuva Japani voisi kirjoittajien mukaan olla Taiwaninsalmen sodassa suoranainen “game changer”, mikä selittää Kiinan erittäin hermostunutta reaktiota Takaichin Taiwan-kommentteihin.
Jos Japanin linja koveneekin, hakee Yhdysvaltojen Taiwan-strategia Trumpin toisella kaudella kovasti muotoaan. Taipei Timesille kirjoittavan Ryan Hassin mukaan Washingtonin eliitti ajaa yhä kovaa ja kilpailuhenkistä Kiina-politiikkaa, mutta presidentti Trump ja valtaosa Yhdysvaltojen väestöstä suhtautuu Kiinaan huomattavasti tolkullisemmin. Artikkelin viittaaman kyselytutkimuksen mukaan 62 prosenttia amerikkalaisista ei – varsin yllättävästi – arvioi elämänlaatunsa suurestikaan heikkenevän, mikäli Kiina kohoaa Yhdysvaltoja voimakkaammaksi suurvallaksi. Hassin mukaan Yhdysvaltojen Kiina-strategia ja suhde Taiwaniin tuleekin lähitulevaisuudessa tasapainottelemaan näiden kolmen tekijän, Washingtonin eliittinäkökulmien, kansan tuntemusten sekä Donald Trumpin ailahteluiden välisellä epävakaalla alueella aiemman selkeän konsensuksen sijaan.
Taylor & Francis (3.2026): “‘New Factors’: Finland’s China Relations in the Era of Great Power Competition”
Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijoiden (Tommi Koivula, Matti Puranen & Antti Seppo) toimittaman uunituoreen ja ilmaiseksi ladattavan kirjan Finland in NATO: Perspectives on Strategy artikkelit tarkastelevat Suomen Nato-jäsenyyden vaikutuksia useista eri näkökulmista. Myös Kiinalle on omistettu kirjassa oman lukunsa, joka käy läpi Suomen ja Kiinan välisten suhteiden lähihistoriaa sekä tuoreen Nato-käännöksen aiheuttamia mullistuksia. Suomi on liittynyt Naton jäseneksi turbulenttina aikana, jolloin suurvaltojen välinen kilpailu kiristyy ja myös Nato on ryhtynyt muodostamaan omaa Kiina-strategiaansa, vaikkei Kiina periaatteessa transatlanttisen liittouman vastuualuelle suoraan asetukaan. Kuten Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Zhao Lijian totesi, Nato-jäsenyydestä tulee väistämättä “uusi faktori” myös Suomen ja Kiinan väliseen dynamiikkaan, vaikka maat haluaisivatkin pitää kiinni suhteiden perinteisestä “positiivisesta pragmatismista”.
Lyhyesti:
The Economist (31.3.2026): Tapahtuiko pekingiläisellä torilla väkivaltainen hyökkäys, jota viranomaiset peittelevät?
BBC (26.3.2026) Taipein entinen pormestari ja presidenttipelin kandidaatti Ko Wen-je tuomittiin 17 vuodeksi vankeuteen.
Kuumaa: Petrojuan.
Rhodium Group (1.4.2026): “Don’t Stop Me Now: Chinese Cars Are Having a Good Time in Europe”
EU:n lokakuussa 2024 asettamat lisätullit kiinalaisille sähköautoille eivät ole hidastaneet kiinalaisten autovalmistajien vyöryä Eurooppaan. Rhodium Groupin tuoreen analyysin mukaan joka kymmenes viime joulukuussa myyty uusi auto EU-alueella oli valmistettu Kiinassa. Alkuvuodesta 2026 vauhti on vain kiihtynyt, sillä tammi-helmikuussa Kiinasta vietiin Eurooppaan 214 000 henkilöautoa, 62 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Kiinalaisautojen keihäänkärkenä toimii BYD, joka kolminkertaisti EU-myyntinsä tammi-helmikuussa Euroopan autonvalmistajien liiton tilastojen mukaan.
EU:n tullit kohdistuvat vain täyssähköautoihin, joten kiinalaiset valmistajat ovat luonnollisesti reagoineet tuomalla Eurooppaan lataushybridejä ja polttomoottoriautoja, joihin lisämaksuja ei sovelleta. Euroopan komissio valmistelee tällä hetkellä Industrial Accelerator Act -lakipakettia, joka kytkisi julkisen tuen ja EV-tuet “Made in Europe” -alkuperävaatimuksiin. Rhodiumin mukaan tämäkään ei välttämättä riitä, sillä toimenpiteet tulevat voimaan aikaisintaan 2027, joten siihen asti kiinalaisille jää 18–24 kuukautta lähes esteetöntä pääsyä markkinoille.
Samalla kiinalaisvalmistajien paine viedä kasvaa entisestään. Reutersin mukaan BYD tavoittelee 1,5 miljoonan auton vientiä tänä vuonna, mutta kotimarkkinoilla yhtiön tulos laski 19 prosenttia, mikä tekee ulkomaanmyynnistä taloudellisen välttämättömyyden.
South China Morning Post (30.3.2026): “Why Kenneth Rogoff thinks China’s yuan will be a reserve currency in the next 5 years”
Harvardin ekonomisti ja IMF:n entinen pääekonomisti Kenneth Rogoff ennustaa South China Morning Postin haastattelussa, että juanista tulee merkittävä reservivaluutta viiden vuoden sisällä. Kirjeessämme helmikuussa käsitelty Xin Qiushi-puhe on siis saanut arvovaltaista tukea Kiinan ulkopuolelta. Rogoff pitää käänteentekevänä sitä, että Xi on henkilökohtaisesti nostanut juanin kansainvälistämisen strategiseksi tavoitteeksi, sillä aiemmin Kiinan johto jarrutti teknokraattien uudistushaluja, koska kotoinen järjestelmä toimi riittävän hyvin.
Rogoffin mukaan kyse ei ole dollarin syrjäyttämisestä vaan markkinaosuuden kasvattamisesta. Euro hallitsi parhaimmillaan noin 20–25 prosenttia globaaleista valuuttavarannoista, ja Kiina voisi saavuttaa saman tai suuremmankin tason, erityisesti Aasiassa, Afrikassa ja Latinalaisessa Amerikassa. Kuten viime kirjeessä kerroimme, Iran on harkinnut tankkereiden läpikulun sitomista öljyn maksamiseen juaneissa. Nyt tällainen järjestelmä on jo käytännössä toiminnassa. Bloombergin mukaan alukset maksavat läpikulusta Iranille noin dollarin tynnyriltä juaneissa tai kryptovaluutoissa, ja “ystävällisistä” maista tulevat alukset saavat paremmat ehdot. Deutsche Bankin analyytikot puolestaan arvioivat jo, että konflikti saatetaan muistaa käännekohtana, jossa petrodollarin rapautuminen alkoi ja petrojuan sai ensiaskeleensa.
European Council on Foreign Relations (30.3.2026): “Beijing hold’em: European cards against Chinese coercion”
Eurooppa tarvitsee uskottavan taloudellisen pelotteen Kiinaa vastaan eikä vanha de-risking-puhe enää riitä, arvioi ECFR:n tuore raportti. Ilman varteenotettavaa vastavoimaa raportin mukaan Euroopalle voi käydä kuin Japanille tämän vuoden alussa, kun Kiina asetti Japanille kattavan mineraalien vientikiellon ja lisäsi kymmeniä japanilaisyrityksiä pakotelistoille pääministeri Sanae Takaichin Taiwan-kommenttien vuoksi (joihin politiikkaosiossa viitattiinkin). EU:n tullitaukoa Kiinan kanssa on jäljellä marraskuuhun asti, eikä kukaan tiedä mitä sen jälkeen tapahtuu.
ECFR:n mukaan Euroopan ongelma ei ole korttien puute vaan kyky hahmottaa strategia niiden pelaamiseen. Raportti kartoittaa EU:n vipuvarsia yksityiskohtaisesti: esimerkiksi pelkästään ASML:n huolto- ja varaosapalvelujen rajoittaminen kuristaisi Kiinan sirutuotantoa merkittävästi. Ilmailussa Kiinan oma C919-matkustajakone on riippuvainen eurooppalaisista komponenteista moottoreista avioniikkaan, ja EU:n turvallisuusviraston sertifiointi ratkaisee koneen pääsyn kansainvälisille markkinoille. Samaan aikaan kiinalaiset lentoyhtiöt operoivat yli kahta tuhatta Airbus-konetta, joiden huolto edellyttää eurooppalaisia varaosia.
Kauppapolitiikan saralla raportti arvioi, että teräksen, kemikaalien ja muovien kaltaisilla aloilla, joilla kiinalaistuonti kasvaa ja eurooppalainen tuotanto supistuu, työskentelee neljännes Euroopan teollisuustyöntekijöistä. Juanin 20–30 prosentin aliarvostus euroon nähden vuodesta 2020 tekee raportin mukaan reilusta kilpailusta mahdotonta lähes kaikilla teollisuudenaloilla. Kovimpana toimena raportti ehdottaa 30 prosentin yleistullia kaikille Kiinan teollisuustuotteille valuuttavääristymän kompensoimiseksi. Samansuuntaisia tulleja on pohdittu Ranskassakin, kerroimme kirjeessämme helmikuussa.
Raportti suositteleekin, että Eurooppa pelaisi kovaa kovaa vastaan ja etenisi eskaloinnin kautta neuvotteluun. EU:n vuoden 2023 pakoteinstrumentti (anti-coercion instrument, ACI) pitäisi ottaa aktiiviseen käyttöön pelotteena sen sijaan, että sitä pidetään viimeisenä keinona. Joka kerta kun sitä ei käytetä, EU tuo ilmi, ettei se kykene toimimaan.
Samoja teemoja avaa myös Institut Montaignen tuore China Trends -katsaus, joka avaa Euroopan kasvavaa skitsofreniaa: 83 prosenttia eurooppalaisista kannattaa kauppasuhteiden hajauttamista, mutta samaan aikaan Kiinan vienti EU-maihin kasvoi tammi-helmikuussa 28 prosenttia. Katsauksen kirjoittaja François Godement tiivistää Kiinan kaksinaamaisuuden: julkisesti se korostaa pragmatismia, mutta käytännössä ei ole joustamassa kahdessa Euroopalle keskeisessä kysymyksessä: kauppavajeen tasapainottamisessa ja Venäjän tukemisessa Ukrainan sodassa. Sen sijaan Kiinan kauppaministeri Wang Wentao ilmaisi hiljattain maan halun lisätä tuontia Euroopasta – varmastikin tällä hetkellä vientirajoitteiden piirissä olevat ASML:n laitteet eritoten kiinnostaisivat.
Rhodium Group (24.3.2026): “Minerals, Metals, and Megawatts: How China’s Power Generation Drives Its Industrial Metals Ecosystem”
Toinen tuore Rhodium Groupin raportti avaa Kiinan halvan sähkön luomaa teollista ekosysteemiä. Vuonna 2025 Kiinan tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto ylitti jo Yhdysvaltain koko teollisen sähkönkulutuksen, mutta samaan aikaan Kiina tarvitsee huoltovarmuuden vuoksi myös hiilivoimaa, joten sen tuotanto ei ole kääntynyt merkittävään laskuun. Raportti käsittelee Kiinaa sähkövaltiona, jossa valtava hiilivoimakapasiteetti tuottaa edullista sähköä metallien jalostukseen, metallit mahdollistavat uusiutuvan energian laitteiden valmistuksen, ja uusiutuva energia puolestaan laskee tuotantokustannuksia entisestään.
Käytännössä tämä tarkoittaa, että Kiina hallitsee lähes kaikkia metallien jalostuksen, synteesin ja valmistuksen vaiheita. Valtionyhtiöt voivat optimoida kustannuksia koko arvoketjussa kaivoksista voimalaitoksiin ja huokea luotto Kiinan suurpankeilta mahdollistaa kapasiteetin laajentamisen kannattavuudesta liikaa huolehtimatta. Hormuzinsalmen kriisi tekee analyysistä erityisen ajankohtaisen, sillä Kiina on systemaattisesti vähentänyt riippuvuuttaan tuontienergiasta juuri sähköistysstrategian kautta. Rhodiumin mukaan Kiinan laaja sähköautokanta korvaa jo 1,76 miljoonaa barrelin verran raakaöljyn kulutusta joka päivä.
Raportin johtopäätös on länsimaiden kannalta karu. Vaihtoehtoisten toimitusketjujen rakentaminen Kiinan ulkopuolelle on kalliimpaa ja hitaampaa kuin on arvioitu, koska mikään yksittäinen maa ei pysty yhdistämään edullista energiaa, metallien jalostusta ja valmistavaa teollisuutta samalla tavalla. Sähkövaltioiden ja öljyvaltioiden välistä kehikkoa ja Kiinan roolia käsitteli myös Kiina-ilmiöiden Niko Vartiainen Uudessa Jutussa.
Lyhyesti:
Reuters (1.4.2026): Kiinalaisten siruvalmistajien osuus Kiinan tekoälykiihdytinmarkkinoista oli yli 40 prosenttia viime vuonna.
Global Times (30.3.2026): Kiina ryhtyy kitkemään kurjistavaa kilpailua muun muassa sähköautojen akkujen valmistuksessa.
Bloomberg (30.3.2026): Kiina on toimittanut polttoaineita Kaakkois-Aasian naapurimaihin vientirajoituksista huolimatta.
Wall Street Journal (25.3.2026): Facebookin ostaman kiinalaisfirma Manuksen perustajat eivät saa poistua Kiinasta.
Suomen Pankin BOFIT-viikkokatsaus (1.4.2026)
Kuumaa: Iso pullukka.
BBC (31.3.2026): “China bans storing cremated remains in empty ‘bone ash apartments’”
Tänä viikonloppuna Kiinassa vietetään pääsiäisen sijaan perinteistä Qingming- eli haudanlakaisujuhlaa. Sen alla hallitus on kertonut uudesta laista, joka kieltää ihmisiä säilyttämästä läheistensä tuhkattuja jäänteitä tyhjissä kerrostaloasunnoissa hautausmaiden sijaan. Niin kutsutuista “luutuhka-asunnoista” on tullut suosittuja, sillä hautapaikoista on Kiinassa pulaa, kun taas edullisia tyhjiä asuntoja on yllin kyllin. Vuonna 2025 kiinteistöjen hinnat olivat laskeneet 40 prosenttia vuodesta 2021. Hautapaikkoja puolestaan saa ainoastaan vuokralle, ja sopimus on uusittava 20 vuoden välein. Hautapaikan itsensä ohella myös hautajaisten kustannukset ovat Kiinassa suuret: vuonna 2020 tehdyn tutkimuksen mukaan hautajaisten hinta oli tyypillisesti yli puolet maan keskimääräisestä vuosipalkasta.
The New York Times (29.3.2026): “The Secret Trial of a Chinese Artist Accused of Mocking Mao Zedong”
Vuonna 2024 Kiinan-matkallaan pidätetyn taiteilija Gao Zhenin oikeudenkäynti järjestettiin viime viikolla Hebein maakunnassa. Pitkään Yhdysvalloissa majaillut Gao tunnetaan provokatiivisista Mao Zedongia esittävistä veistoksistaan, joiden takia häntä uhkaa nyt jopa kolmen vuoden vankilatuomio kansallissankarien herjaamisesta. Oikeudenkäynti ei ollut avoin yleisölle, ja Gaon veli arvelee New York Timesille suljetun oikeudenkäynnin tarkoittavan, että lopputulos on jo poliittisesti päätetty. Kansallissankarien herjaamisen kieltävä laki otettiin käyttöön vuonna 2018, ja sen nojalla on rankaistu esimerkiksi journalisteja, stand-up-koomikoita ja somekommentteja kirjoittaneita tavallisia kansalaisia.
Lain kova koura käsitteli viime viikolla myös tunnettua ihmisoikeusjuristi Xie Yangia, joka tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen kumouksellisen toiminnan harjoittamisesta. Xie pidätettiin vuonna 2022, mitä ennen hän oli ollut vuosia viranomaisten seurannassa kommunistipuoluetta arvostelleiden lausuntojensa takia.
Helsingin Sanomat (28.3.2026): “Kerrankin jumalattoman paksu dekkari kantaa painonsa kevyesti”
Suomentaja Rauno Sainio on jatkanut rautaista työtahtiaan kiinankielisen kirjallisuuden kääntämisessä. Nyt Helsingin Sanomien kirja-arvostelussa kiitellään viime vuonna suomeksi ilmestynyttä hongkongilaiskirjailija Chan Ho-kein teosta Lainattu kaupunki. 600-sivuinen kirja pitää otteessaan tarjoamalla dekkariksi puetun syväluotauksen Hongkongin kaupunkielämään ja yhteiskunnallisiin kysymyksiin usean vuosikymmenen ajalta. Käänteisessä aikajärjestyksessä avautuva teos koostuu kuudesta tarinasta, jotka sijoittuvat vuoden 1997 vallanvaihdoksen ja vuoden 1967 mellakoiden kaltaisiin Hongkongin historian käännekohtiin. Vuosikymmenten läpi virtaavana teemana toimii Hongkongin poliisilaitoksen korruptio.
Yle (24.3.2026): “Bypias-huivi löytyi kiinalaisesta tukusta Italiasta”
Yle jatkaa tunnetun suomalaisen Bypias-vaateyrityksen suhmuroinnin perkaamista. Taannoin uutisoitiin, että Bypiasin omina luomuksinaan markkinoimia vaatteita oli valmistettu Italiassa Praton kaupungin kiinalaisomisteisissa hikipajoissa. Sen jälkeen Ylen toimittaja jalkautui Praton kiinalaistukkuihin vaatealan ostajaksi tekeytyneenä ja löysi sieltä 4,5 eurolla täysin samanlaisen huivin, jota Bypias oli myynyt 60 euron hintaan osana omaa mallistoaan. Bypiasin entiset työntekijät ovat myös kertoneet, että yrityksessä on poistettu tuotteista alkuperäisiä tuotelappuja ja korvattu niitä Bypiasin vastaavilla. Praton kiinalaisliikkeessä työntekijä tarjoutuu vaihtamaan alkuperäisten lappujen tilalle jälleenmyyjän laput jo liikkeessä.
The Guardian (24.3.2026): “Group of dogs that went missing in China go viral”
Kiinan sosiaalisessa mediassa on ihasteltu uutista siitä, kuinka omistajiltaan kadonnut seitsemän koiran sekalainen retkue palasi päättäväisen corgin johdolla takaisin kotikyläänsä. Verkkoon ladatulla videolla Dapang (“Iso pullukka”) -niminen corgi kävelee lauman kärjessä kotia kohti Changchunin kaupungissa, ja perässä seuraavat ainakin kultainen noutaja, labradorinnoutaja, saksanpaimenkoira ja kiinanpalatsikoira. Sosiaalisessa mediassa oli arvuuteltu karvaturrien katoamisen syytä ja pohdittu, oliko ne peräti kidnapattu syötäväksi. Koirien kotiinpalun jälkeen Jilinin maakunnan kulttuuri- ja turismibyroo kuitenkin tiedotti, että vapaana sieluna tunnettu saksanpaimenkoira oli houkutellut revohkan karkumatkalle.
Lyhyesti:
Wired (31.3.2026): Wuhanissa syntyi liikennekaaos, kun Baidu-yhtiön robottitaksit sekosivat.
Helsingin Sanomat (30.3.2026): Kapellimestari Tarmo Peltokoski tuo Hongkongin filharmonikot Helsinkiin marraskuussa.
Financial Times (27.3.2026): Chongqingissa avattiin maailman pisimmät ulkona sijaitsevat liukuportaat – pituutta noin kilometri ja korkeutta 242 metriä. Valmistajana Schindler, ei Kone.
Merics (31.3.2026): “China’s interests in the Persian Gulf and beyond, with Plamen Tonchev”
Kiinan toimintaa ja näkymää Iranin ja koko Persianlahden alueen suhteen arvioidaan Merics-podcastissa. Tutkija Plamen Tonchev avaa, miksi Persianlahti on Kiinalle paljon muutakin kuin öljylähde: se on kauppapaikka, teknologian vientikohde ja ennen kaikkea yhdyskäytävä Euraasiassa. Iran on tässä kuvassa keskeinen risteysasema, ei liittolainen.
Kiina-ilmiöt ilmestyy kahden viikon välein, seuraavan kerran 17.4.2026. 再见！Jäikö jotain kriittistä mainitsematta? Onko sinulla tiedossa Kiinaan liittyvä tapahtuma, josta haluaisit mainita varmasti kiinnostuneelle yleisölle? Vinkkaa meille osoitteeseen kiinailmiot@gmail.com.
Meitä kannattaa seurata myös LinkedInissä, Twitterissä ja kotisivuillamme, josta löytyy muun muassa vanhojen uutiskirjeiden arkisto.
Uutiskirjeen ovat toimittaneet Ari-Joonas Pitkänen, Matti Puranen, Mika-Matti Taskinen ja Niko Vartiainen. Kirjoittajat ovat Kiinaan vuosien ajan perehtyneitä tutkijoita ja toimittajia. Kiina-ilmiöiden logon on suunnitellut ja toteuttanut Tomi Varjonen.
© 2026 Kiina-ilmiöt Oy
Comments
Nothing yet. Say the first thing.
Sign in to join the conversation.