Iranin sota | Trump julisti Irania vastaan talous­sodan, joka voi osua myös Kiinaan

Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump yrittää nyt ratkaista Iranin sodan jumia talouden aseilla. Millaisilla tarkalleen, sitä ei ole Valkoinen talo vielä kertonut.

Keskiviikkona Trump julisti isoin kirjaimin Truth Social -viestipalvelussaan myöhään keskiviikkona, että hän aikoo aloittaa Irania vastaan ”murskaavimman taloudellisen operaation, joka mitään maata vastaan on koskaan toteutettu”.

Kommentit tulevat tilanteessa, jossa Yhdysvaltojen ja Iranin välinen sota on täydellisessä pattitilanteessa.

Iran pitää edelleen Hormuzinsalmea strategisesti suljettuna, ja Yhdysvallat jatkaa Iranin merisaartoa.

Rauhanneuvottelut eivät etene, vaan takaraja tuli vastaan jo viime viikolla. Kesäkuussa Yhdysvallat ja Iran sopivat, että rauhasta olisi sovittu 60 päivän aikana.

Trump uhkasi, että kaikki maat, jotka antavat pankkiensa, yritystensä, lentoasemiensa tai viranomaistensa tarjota Iranille minkäänlaista elämänlankaa, joutuvat kohtamaan valtavia taloudellisia seurauksia.

Iran tyrmäsi Trumpin puheet suoralta kädeltä, kertoi uutistoimisto AFP.

”Yhdysvaltojen taloudellinen terrorismi uhkaa maailmantaloutta ja valtioiden suvereniteettia kaikkialla”, sanoi Iranin ulkoministeri Abbas Araghchi.

Myös Yhdysvaltojen valtiovarainministeri Scott Bessent kommentoi Iranin talouspainostusoperaatiota CNBC-kanavalla torstaina.

”Se tulee toimimaan Iranissa, ja me romahdutamme tämän hallinnon”, Bessent sanoi.

Bessentin mukaan taloussota vähentää todennäköisyyttä sille, että Yhdysvaltojen pitäisi palata laajamittaisiin sotilasoperaatioihin Irania vastaan.

Trump joutuukin nyt pohtimaan, kuinka saada epäsuosittu Iranin sota päättymään. Syksyn välivaalit lähestyvät, ja rahaa liittovaltion kassasta imevästä operaatiosta pitäisi päästä eroon.

Heinäkuussa Trump keskeytti hyökkäykset Iraniin kahden viikon ajan jatkuneiden öisten iskujen jälkeen. Iskut eivät saaneet Teherania palaamaan neuvottelupöytään.

Jälleen kerran Trump on siis ottanut pöytälaatikostaan esiin taloudella kiristämisen, kun asiat eivät muuten tahdo maailmanpolitiikassa edetä.

Mitä Iranin kanssa kauppaa käyviä maita Trumpin uhkailu voi koskea?

Suurin kauppakumppani on Kiina, joka on Iranin öljyn suurin ostaja. Kiinalla on öljynjalostamoja, joissa käsitellään pääosin iranilaista öljyä.

Yli 80 prosenttia Iranin meritse kuljetetusta öljystä on suuntautunut Kiinaan, jossa itsenäiset jalostamot hyödyntävät Yhdysvaltain pakotteiden vuoksi alennuksella myytävää öljyä.

Öljykauppaa ja meriliikennettä seuraava Kpler arvioi, että Kiina osti vuonna 2025 keskimäärin 1,38 miljoonaa barrelia iranilaisöljyä päivässä.

Kiinan johtajan Xi Jinpingin on määrä vierailla Valkoisessa talossa 24. syyskuuta.

Iran on Trumpin ja Xin keskustelulistalla, kuten oli myös silloin, kun Trump kävi toukokuussa Pekingissä.

Myös Yhdistyneet Arabiemiirikunnat oli Iranin tärkeä kauppakumppani ennen sotaa.

Maailman kauppajärjestön mukaan Iranin tuonnista noin 30 prosenttia tuli Yhdistyneistä Arabiemiirikunnista ja viennistä 13 prosenttia meni sinne.

Keskiviikkona Yhdistyneet Arabiemiirikunnat katkaisi kaikki taloussuhteensa Teheraniin, koska Iran oli hyökännyt sen aluksia kohtaan.

Dubain pankeissa on ollut suuria määriä Iraniin kytkeytyviä talletuksia, mutta niistä suuri osa on jäädytetty Yhdysvaltojen pakotteiden takia.

Myös Turkilla ja Irakilla on aktiiviset kauppasuhteet Iranin kanssa. Turkki tuo Iranista kaasua ja vie sinne teollisuustuotteita. Naapurimaa Irakiin tuodaan Iranista elintarvikkeita ja kulutustavaroita.

Persianlahden maista Oman on uutistoimisto AFP:n mukaan kasvattanut viime vuosina kauppaansa Iranin kanssa.

Etelä-Aasiassa Iran käy tiivistä kauppaa Pakistanin kanssa.

Intian kauppa oli Iranille aiemmin tärkeää, mutta Yhdysvaltojen vuoden 2020 pakotteista lähtien Intia on vähentänyt kauppaansa Iranin kanssa. Myös Armenia ja Azerbaidžan käyvät laajaa kauppaa Iranin kanssa.

Yhdysvallat on pitänyt Irania ankarien pakotteiden kohteena jo vuosikymmenten ajan.

Ensimmäisellä kaudellaan vuosina 2017–2021 Trump kiristi pakotteita osana ”maksimaalisen paineen” strategiaansa. Samalla hän irrotti Yhdysvallat edeltäjänsä Barack Obaman aikana neuvotellusta Iranin ydinsopimuksesta.