Hyvää huomenta Brysselistä
Euroopan turvallisuus on koetuksella kaikilla tasoilla. Kremlin tunnetuin kriitikko varoittaa Putinin testaavan Natoa seuraavaksi Baltiassa. EU-maat eivät kyenneet sopimaan uusista Venäjä-pakotteista ja Iranin sota jatkuu Hormuzinsalmella ilman diplomaattista ratkaisua.
Washingtonissa Trump julkisti viime yönä vaalijärjestelmäasiakirjoja, joiden sisältö ei vastaa hänen väitteitään.
EU-politiikassa Googlen 4,6 miljardin euron jättisakko keventää jäsenmaiden maksuja, metsäkatoasetus saavutti vihdoin täytäntöönpanovaiheensa ja komissio löysentää päästökauppaa Suomen ja Ruotsin varoituksista huolimatta. EKP valitsi digitaalisen euron pilottiin 36 toimijaa. Macron ja Merz puolestaan paikkaavat Ranskan ja Saksan suhteita FCAS-hävittäjähankkeen romahduksen jälkeen — kiireellä, sillä Le Penin varjo lankeaa jo EU:n budjettineuvottelujen ylle.
Premium-osiossa populistijohtajat pelaavat uhrikorttia, Ranska hyväksyi eutanasialain, kokaiiniveneet kiitävät Atlantilta Eurooppaan ja EU:n rajajärjestelmä kompastui identtisiin kaksosiin. Perjantain analyysi kertoo, miksi Eurooppa puolustaa itseään amerikkalaisilla aseilla vielä pitkälle 2030-luvulle.
Mika Horelli
Päätoimittaja, EU Mediaviikko
📰 Etusivu
Politico 15.07.2026
Viikon puhutuin turvallisuuspoliittinen puheenvuoro tulee mieheltä, joka tuntee sekä shakin että Kremlin. Politicon Max Grieran haastattelussa entinen shakin maailmanmestari ja Kremlin näkyvimpiin maanpaossa oleviin kriitikoihin kuuluva Garry Kasparov arvioi, ettei Vladimir Putinilla ole aikomusta solmia rauhaa Ukrainan kanssa, vaan hän todennäköisemmin eskaloi sotaa Venäjän parlamenttivaalien jälkeen syyskuussa. Kasparovin mukaan Putin on aina eskaloinut joutuessaan ahtaalle ja luonnollisin eskalaatio on provokaatio: tunkeutuminen Naton itäreunan maahan, kuten Latviaan tai Viroon, testatakseen erityisesti Yhdysvaltain reagointia.
Ukraina on tehostanut iskujaan Venäjän sotilaslogistiikkaan, ja Kiova toivoo niiden antavan etulyöntiaseman neuvottelupöydässä. Kasparov kääntää asetelman päälaelleen: paine tekee Putinista vaarallisemman, ei sovittelevampaa. Venäjän ei tarvitsisi käynnistää täysimittaista hyökkäystä horjuttaakseen Natoa; riittäisi pienen, mahdollisesti venäjänkielisen rajakaupungin valtaus. Jos Yhdysvallat ei tällöin puolustaisi maata, Putin olisi saavuttanut tavoitteensa: “Natoa ei enää ole.”
Kasparov kehottaa Eurooppaa hylkäämään ajatuksen kompromissirauhasta ja sitoutumaan Ukrainan voittoon. Keinoiksi hän esittää pakotteiden tiukentamista, turistiviisumikieltoa venäläisille sekä loikkausohjelmaa Kremlistä irtautuville osaajille, sillä Putinin heikoin kohta on “aivot”.
Lue lisää täältä: Putin’s next move will be Baltic incursion, warns top Russian dissident
🇪🇺 EU-politiikka ja instituutiot
Politico, 17.07.2026
Politicon Gregorio Sorgin mukaan Google maksoi tässä kuussa EU:n historian suurimman yksittäisen kilpailusakon, 4,6 miljardia euroa, kun EU-tuomioistuin vahvisti vuonna 2018 määrätyn rangaistuksen yhtiön Android-käyttöjärjestelmään liittyvistä kilpailurikkomuksista. Sakko määrättiin kilpailukomissaari Margrethe Vestagerin teknojättikampanjan huippuvuosina ja se vastaa yli kahta prosenttia EU:n vuoden 2026 budjetista.
Summa ohjautuu unionin yhteiseen kassaan ja pienentää jäsenmaiden bruttokansantulopohjaisia maksuja, ellei budjettivallan käyttäjä toisin päätä.
Pelkästään Saksa, joka kattaa noin neljänneksen EU:n budjetista, voi säästää noin miljardi euroa; helpotus on Berliinille tervetullut, kun maan alijäämä lähestyy EU:n kolmen prosentin rajaa. Kertaluonteinen tulo ei kuitenkaan ratkaise kiistaa vuosien 2028–2034 rahoituskehyksestä: sen noin kahden biljoonan euron potin rahoittamiseksi Ranska ajaa veroa yhdysvaltalaisille digijäteille, mitä muun muassa Saksa vastustaa. Budjettia voi kasvattaa myös heinäkuussa käyttöön otetulla kolmen euron tullimaksulla unioniin saapuville halpapaketeille.
Lue lisää täältä: Google mega fine to slash taxpayers’ contributions to Brussels
Politico, 15.07.2026
Politicon Koen Verhelstin mukaan EU-maat eivät onnistuneet sopimaan kolmantena peräkkäisenä päivänä uudesta pakotepaketista Venäjää vastaan, minkä vuoksi öljyn hintakatto jäädytettiin väliaikaisesti tasolle 44,10 dollaria tynnyriltä 23. heinäkuuta asti.
Neuvoston puheenjohtajamaa Irlanti kutsui suurlähettiläät koolle uudelleen 22. heinäkuuta. Ilman jatkoa hintakatto nousisi automaattisesti Iranin sodan nostattamien öljyhintojen vuoksi, mikä toisi Venäjän presidentti Vladimir Putinille odottamattoman voiton. Pakotteet vaativat kaikkien 27 jäsenmaan yksimielisyyden ja tällä kertaa jarruttajina ovat Itävalta ja Kreikka. Wien vaatii korvausta Raiffeisen Bankille, jonka venäläistoiminnot on sen mukaan pakkolunastettu laittomasti; ratkaisuksi on kaavailtu venäläisoligarkki Oleg Deripaskan omistaman yhtiön jäädytettyjen varojen takavarikointia.
Kreikka puolestaan vaatii lokakuussa 2025 sovittuun Venäjän nesteytetyn maakaasun kauppakieltoon tarkistuksia. 21. pakotepaketti sisältäisi 250 uutta yksilölistausta sekä lisää pankki- ja alussanktioita, mutta samalla siitä on jo poistettu venäläisen kalan tuontikielto ja tiukennukset entisen sotilashenkilöstön viisumeihin.
Lue lisää täältä: EU fails to strike Russia sanctions deal after 3 days of talks
EUobserver 13.07.2026
Mielipidekirjoituksessa, jonka on kirjoittanut EUobserverin toimituksen kirjoittajaryhmä osana lehden Voice-palstaa, käsitellään EU:n metsäkatoasetuksen (EUDR) vaiheikasta taivalta. Euroopan komissio hyväksyi maanantaina 13. heinäkuuta delegoidun säädöksen, joka viimeistelee asetuksen täytäntöönpanon. Päätös vahvistaa toukokuussa tehdyn linjauksen: pikakahvi ja palmuöljyn johdannaiset lisätään säädöksen piiriin, mutta nahka poistetaan listalta. Kansalaisjärjestöt arvostelevat nahkateollisuuden vapauttamista, sillä sen ja metsäkadon välinen yhteys on niiden mukaan kiistaton, ja muutoksen pelätään luovan porsaanreikiä ja vääristävän kilpailua eri alojen välillä.
WWF:n Béatrice Wedeux kommentoi, että päätöksen pitäisi lopettaa asetukseen liittyvä oikeudellinen ja poliittinen epävarmuus, koska yrityksillä ja jäsenmailla on nyt kaikki tarvittavat työkalut täysimääräiseen täytäntöönpanoon.
Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Andrew Puzder on kutsunut asetusta “valikoivaksi protektionismiksi”, koska EU ei myöntänyt poikkeusta yhdysvaltalaisyrityksille; kirjoittaja huomauttaa, että alkuperäisestä esityksestä vesitetty versio vapauttaa pieniä EU-yrityksiä huolellisuusvelvoitteista, jotka silti koskevat ulkomaisia toimijoita.
Iso-Britannia ilmoitti kesäkuussa valmistelevansa EUDR:n kaltaista omaa lakia, mikä on ärsyttänyt Trumpin hallintoa. Kirjoituksen mukaan jokainen vuoden lykkäys on tuhonnut lähes 50 miljoonaa puuta ja päästänyt ilmakehään 16,8 miljoonaa tonnia hiilidioksidia.
Lue lisää täältä: Missing the wood for the trees – the EU’s unloved deforestation law reaches endgame
Financial Times, 15.07.2026
Financial Timesin tietojen mukaan Euroopan komissio esittelee perjantaina päästökauppajärjestelmän (ETS) uudistuksen, joka antaisi teollisuudelle lisäaikaa päästöjen vähentämiseen. Nykyisin uusia päästöoikeuksia ei vapauteta ennen vuotta 2039, mutta uudistus mahdollistaisi niiden myöntämisen pitkälle 2040-luvulle.
Vuosittaista päästökaton alenemisvauhtia eli lineaarista vähennyskerrointa oltaisiin laskemassa nykyisestä 4,4 prosentista 3,5–3,9 prosenttiin vuosina 2031–2035 ja edelleen noin 2,2 prosenttiin vuoden 2036 jälkeen. Komissio harkitsee myös hiilimaksujen lisäämistä EU:sta lähteville lennoille. Raskaasti saastuttavat toimialat sekä fossiilienergiasta riippuvaiset jäsenmaat, kuten Italia ja Puola, ovat lobanneet höllennystä korkeiden energiahintojen vuoksi, kun taas ilmastojohtajat, muun muassa Pohjoismaat ja Espanja, ovat vaatineet nykyisen tason säilyttämistä.
Ruotsin ja Suomen pääministerit varoittivat tällä viikolla komission puheenjohtajaa Ursula von der Leyeniä siitä, että järjestelmän löysentäminen edellyttäisi lisätoimia päästöjen vähentämiseksi muilla talouden sektoreilla. Ajoneuvopäästöt alalla ovat vähentyneet 46,8 prosenttia vuodesta 2005, arvioi ajatushautomo Bruegel.
Lue lisää täältä: European industries expected to win more time to emit carbon
EUobserver, 15.07.2026
Mielipidekirjoituksessa käsitellään Euroopan parlamentin perussopimusasioiden valiokunnassa käsiteltävää mietintöä, jonka on laatinut oikeistolainen ECR-ryhmän meppi Charlie Weimers EPP:n tuella. Kirjoittajan mukaan mietintö näyttäisi teknisluontoiselta, mutta pyrkisi tosiasiassa rajoittamaan EU-tuomioistuimen valtaa todeta, ettei kansallinen elin poliittisesti kaapattuna enää täytä riippumattoman tuomioistuimen vaatimuksia. Esitetty “vastavuoroisen vuoropuhelun mekanismi” velvoittaisi tuomioistuimen kuulemaan arvioinnin kohteena olevaa kansallista tuomioistuinta ennen ratkaisuaan.
Kirjoittaja muistuttaa, että joulukuussa 2025 suuri jaosto totesi Puolan perustuslakituomioistuimen menettäneen riippumattoman tuomioistuimen aseman epäsäännöllisten nimitysten vuoksi ja arvioi, ettei vastaava ratkaisu Puolaa tai Unkaria vastaan olisi ollut mahdollinen ehdotetun mekanismin vallitessa. Mietintö on osa laajempaa ECR:n, Patriots for Europen ja Europe of Sovereign Nationsin yhteistä pyrkimystä kaventaa tuomioistuimen roolia kansallisen suvereniteetin nimissä. Kirjoittaja huomauttaa myös, ettei kuulemistilaisuuteen ole kutsuttu asiantuntijoita Puolan tai Unkarin oikeuslaitoksesta, ja kehottaa meppejä hylkäämään mietinnön.
Lue lisää täältä: EU’s top court is the hard-right’s next target – and MEP Weimers’ report just pulled the trigger
💶 Talous ja teollinen murros
Financial Times, 15.07.2026
Financial Timesin näkemän raporttiluonnoksen mukaan Euroopan komissio ehdottaa perjantaina julkistettavassa raportissa pankkien pääomavaatimusten alentamista seuraten Yhdysvaltojen ja Ison-Britannian aiempaa sääntelyn keventämistä.
Komissio esittää poistettavaksi velkaantumisasteeseen liittyvät niin sanotut toisen pilarin lisäpääomavaatimukset, joita valvojat, kuten Euroopan keskuspankki, voivat asettaa harkinnanvaraisesti. Luonnos ehdottaa myös raportointivelvoitteiden vähentämistä sekä Euroopan pankkiviranomaisen toimeksiannon tarkistamista kilpailukyvyn parantamiseksi. Caroline Liesegang AFME-järjestöstä kutsuu muutoksia tervetulleiksi.
Raportti tarkentaa myös pitkään jumissa ollutta eurooppalaista talletussuojajärjestelmää, jota Saksa on vastustanut jo vuosikymmenen ajan. Uusi ehdotus varmistaisi kansallisten järjestelmien pääsyn likviditeettiin kriisissä ilman täyttä yhteisvastuuta. Luonnos voi vielä muuttua.
Lue lisää täältä: Brussels to propose easing banks’ capital requirements
Financial Times 14.07.2026 / 16.07.2026 • eunews.it 14.07.2026
Euroopan keskuspankki ilmoitti tiistaina 36 maksupalveluntarjoajasta, jotka on valittu digitaalisen euron pilottiin testaamaan valuutan teknistä toimivuutta ja käyttökokemusta. Mukana ovat muun muassa Saksan Deutsche Bank ja DZ Bank, Ranskan Groupe BPCE, Italian UniCredit sekä Revolut ja SumUp. Toimijat edustavat 16 euroalueen maata, ja joukossa on myös suomalaisia palveluntarjoajia.
Pilotti käynnistyy vuoden 2027 jälkipuoliskolla ja kestää 12 kuukautta; sen aikana keskuspankkien henkilöstö voi maksaa digieuroilla henkilöltä henkilölle ja kaupoissa, myös ilman verkkoyhteyttä.
Merkillepantavaa on, että pilottiin hakeutuivat myös hankkeen kovimmat arvostelijat. Deutsche Bank, DZ Bank ja BPCE varoittivat viime vuonna digieuron kalleudesta ja riskeistä; vähittäispankit pelkäävät kuluttajien siirtävän talletuksia keskuspankin riskittömiin digilompakoihin.
Financial Timesin mukaan digieuron politiikkaa pidetään nyt kuitenkin käytännössä ratkaistuna: Euroopan parlamentti äänesti viime viikolla hankkeen puolesta ja EKP tähtää täyteen käyttöönottoon vuonna 2029. EKP perustelee hanketta maksuliikenteen suvereniteetilla, sillä kortti- ja verkkomaksuja hallitsevat nyt yhdysvaltalaiset Visa, Mastercard ja PayPal.
Lue lisää täältä: ECB recruits digital euro critics for pilot • Digital euro: seven Italian firms included in the ECB list of selected suppliers • The digital euro gets ready for beta testing
🛡️ Ulkopolitiikka ja turvallisuus
Politico 16.07.2026 • The New York Times 17.07.2026
Presidentti Donald Trump ilmoitti torstaina hallintonsa poistavan salauksen asiakirjoista, jotka hänen mukaansa osoittavat Yhdysvaltain vaalijärjestelmien haavoittuvuuksia. Politicon mukaan 25-minuuttisessa puheessaan Trump väitti Kiinan toteuttaneen “historian suurimman vaalidatan kaappauksen” keräämällä 220 miljoonaa äänestäjätiedostoa ja määräsi FBI:n ja tiedusteluviranomaiset tutkimaan, miksi tieto “salattiin” häneltä.
Mikään julkistetusta aineistosta ei kuitenkaan tue hänen pitkäaikaisia väitteitään vuoden 2020 vaalien varastamisesta. The New York Timesin mukaan asiakirjat itsessään ovat huomattavasti puhetta maltillisempia: äänestäjätiedot ovat monin paikoin vapaasti ladattavissa verkosta, eikä niiden hallussapito mahdollista äänten manipulointia.
Puhe oli samalla vetoomus jumissa olevan SAVE America Act -vaalilain puolesta. Samana päivänä Trump ja kotimaan turvallisuusministeriö DHS väittivät löytäneensä noin 278 000 äänestysrekisteriin merkittyä ei-kansalaista neljästä osavaltiosta esittämättä todisteita tai menetelmäkuvausta.
Ainakin Nevada kiisti väitteen välittömästi ja Pennsylvanian republikaaninen vaalijohtaja Al Schmidt muistutti, että ei-kansalaisten äänestäminen on tutkitusti erittäin harvinaista. Vastaavat luvut on aiemmin jouduttu korjaamaan murto-osaan alkuperäisestä: esimerkiksi Iowa tarkisti yli 2 100 epäillyn listansa 277:ään.
Lue lisää täältä: Trump rails against election systems — and familiar enemies • Trump again makes unverifiable claims of noncitizen voting • Trump Released Documents on China and the 2020 Election. Here’s What We Know.
Politico 14.07.2026
Politicon Nahal Toosin, Paul McClearyn ja Megan Messerlyn mukaan Yhdysvaltain ja Iranin sota on syttynyt uudelleen ilman merkkejä diplomaattisesta ratkaisusta. Arabi- ja pakistanilaisvälittäjien yritykset elvyttää neuvotteluja eivät ole edenneet, ja alueella vallitsee käsitys taistelujen jatkumisesta. Yhdysvaltain kansallisen turvallisuuden neuvoston entinen esikuntapäällikkö Fred Fleitz arvioi presidentti Donald Trumpin pyrkivän tuhoamaan Iranin kyvyn uhata Hormuzinsalmea, mahdollisesti “ruohonleikkuustrategialla”, jossa Yhdysvallat ja Israel vastaavat sotilaallisesti provokaatioihin. Trump perui tiistaina uhkauksensa 20 prosentin maksusta salmen kautta kulkeville laivoille ja lupasi sen sijaan laivaston apua kauppasopimuksia vastaan.
Iran ampui tiistaina uuden aallon ohjuksia ja droneja Bahrainiin, Jordaniaan ja Kuwaitiin, jotka isännöivät Yhdysvaltain tukikohtia; pelkästään Kuwait kertoi torjuneensa 33 dronea ja 2 ohjusta. Isku seurasi Yhdysvaltain viisituntista ilmaiskua Iranin kohteisiin. Alueella on helmikuussa alkaneen sodan jäljiltä noin 50 000 yhdysvaltalaissotilasta, kaksi lentotukialusta ja parikymmentä sota-alusta. Trump julisti tällä viikolla Naton huippukokouksessa Ankarassa tulitauon päättyneeksi.
Lue lisää täältä: No end in sight for new Iran war
Financial Times (16.07.2026) • Politico (16.07.2026)
Liittokansleri Friedrich Merz isännöi presidentti Emmanuel Macronia kaksipäiväisessä Ranskan ja Saksan ministerineuvostossa Kölnin lähellä. Financial Timesin mukaan tapaamisen tarkoitus on tasoittaa suhteita sen jälkeen, kun maiden yhteinen sadan miljardin euron FCAS-hävittäjähanke purkautui kesäkuussa: Merz veti Saksan pois hankkeen hävittäjäosuudesta Dassaultin ja Airbusin teknologia- ja työnjakokiistan pitkityttyä. Takaisku oli raskas Macronille, joka käynnisti ohjelman Angela Merkelin kanssa vuonna 2017; hän on kutsunut Euroopan varusteluponnistelujen pirstoutumista “absurdiksi”. Yhteistyö jatkuu FCAS:n taistelupilvessä, joka yhdistää koneet, dronet ja sensorit, ja Saksa aikoo investoida asevoimiinsa yli 700 miljardia euroa viiden vuoden aikana.
Politicon Chris Lundayn mukaan kyseessä on Macronin viimeinen ministerineuvosto ennen kautensa päättymistä, ja se pidetään Marine Le Penin johtaessa vuoden 2027 vaaligallupeja. Äärioikeiston valtaannousun mahdollisuus on saanut Berliinin ja Pariisin tavoittelemaan EU:n seitsenvuotisbudjetin sopua jo vuoden 2026 loppuun mennessä. Maat valmistelevat yhteistyötä pelotteessa, kaukovaikutteisissa täsmäaseissa, satelliitteja ja tutkia yhdistävässä ennakkovaroitusverkossa sekä IRIS²-satelliittikonstellaatiossa; asialistalla ovat myös ydinpelotteen koordinointi, tekoäly ja kvanttiteknologia. Merz muistutti tapaamispaikan symboliikasta: samassa Augustusburgin linnassa Charles de Gaulle ehdotti maiden ystävyyssopimusta 65 vuotta sitten.
Lue lisää täältä: Merz and Macron to reset ties after fighter jet project collapse • As Le Pen looms, Macron and Merz bid to show Franco-German engine still has clout
Kiitos, kun luit EU Mediaviikon maksuttoman osuuden loppuun. Uusi uutiskatsaus ilmestyy joka tiistai ja perjantai kello 7.40 Suomen aikaa.
Tämän perjantain uutiskirjeen maksullisessa osiossa katse kääntyy kansalliseen politiikkaan ja ilmiöihin uutisotsikoiden takana. Euroopan populismin tila tiivistyy kahteen henkilöön: Marine Le Pen ja Nigel Farage kohtaavat vakavia oikeusongelmia, mutta kääntävät ne uhrikertomukseksi, jossa tuomioistuinten sijaan tuomarina toimii “kansa”. Tuore brittikysely kuitenkin vihjaa, että strategialla on rajansa. Ranskassa julkisen yleisradion johtaja varautuu jo äärioikeiston yksityistämisaikeisiin samalla, kun parlamentti hyväksyi historiallisen eutanasialain, joka jakoi kaikki poliittiset ryhmät.
Ajankuvissa liikutaan Atlantilla ja EU:n rajoilla. Kuuden maan tutkiva journalistiryhmä paljasti valtameren “Mad Max -laivaston”: sadat kokaiinilla lastatut pikaveneet muodostavat merelle kelluvia yhteisöjä, joita Euroopan viranomaiset eivät nykyresursseilla pysty pysäyttämään. EU:n uusi biometrinen rajajärjestelmä puolestaan kompastui odottamattomaan ongelmaan, kun se sekoitti identtiset kaksoset toisiinsa ja johti syyttömän matkustajan kuulusteluun.
Perjantain uutisanalyysi pureutuu Euroopan puolustuksen kiusalliseen ristiriitaan: poliittinen tahto strategiseen autonomiaan on vahvempi kuin koskaan, mutta FCAS-hävittäjähankkeen romahduksen jälkeen Eurooppa puolustaa itseään amerikkalaisilla aseilla vielä pitkälle 2030-luvulle.
🎁 Erikoistarjous
Saat nyt EU Mediaviikon Premium-vuositilauksen 20 prosentin alennuksella: koko vuosi 40 eurolla eli reilulla kolmella eurolla kuukaudessa.
Maksullisena tilaajana luet joka viikko koko numeron: kansallisen politiikan, ajankuvat ja perjantain uutisanalyysin, joka taustoittaa yhden viikon tärkeimmistä eurooppalaisista kehityskuluista.
Tarjous on voimassa vain tämän linkin kautta ja päättyy maanantaina 20.7.2026
Tarjouslinkki ➡️ Lunasta 20 % alennus vuositilauksesta
Maksullinen tilaus avaa koko uutiskirjeen ja pitää EU Mediaviikon riippumattomana.
Comments
Nothing yet. Say the first thing.
Sign in to join the conversation.