Hyvää huomenta Brysselistä
Saksalainen vaaliehdokas sai kuulla murhanneensa isoäitinsä perinnön takia. Berliinin pormestari sai kuulla yrittäneensä tappaa tennispelaajan. Kumpikaan väite ei ollut totta, mutta molemmat levisivät verkossa arvostettujen uutismedioiden tunnuksilla varustettuina videoina.
Kolmen viikon päästä Saksi-Anhaltissa äänestetään ja Venäjän vaikuttamiskampanja käy täysillä. Nyt Saksa on päättänyt vastata tavalla, joka murtaa sodanjälkeisen periaatteen: liittokanslerin hallitus antaisi ulkomaantiedustelupalvelulleen oikeuden sabotaasiin ja hyökkäyksellisiin kyberoperaatioihin.
Politiikan ja instituutioiden osiossa parlamentti hyväksyi viestinnän massaseulontaa jatkavan asetuksen menettelyllä, jota kriitikot kutsuvat takaoveksi, ja unionin tekoälypolitiikan suunnanmuutos saa arvion, jonka mukaan komissio valitsee suunnan, mutta jättää seuraukset jäsenmaiden maksettaviksi.
Taloudessa ja teollisessa murroksessa Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs väittää hiilirajamekanismin olevan tulli toisella nimellä, kiinalaisyritykset ovat ostaneet itsensä sisään Euroopan autoteollisuuden hankintaketjuihin yli 130 kaupalla, pakkausasetuksen ensimmäiset velvoitteet poistavat ikikemikaalit elintarvikepakkauksista, ja helle uhkaa sekä kesän että talven satoja koko mantereella.
Premium-osiossa pääministeri Magyar kyseenalaistaa Unkarin ja Venäjän ydinvoimalasopimuksen ja katsomme Englannin kanaalin ennätysylitykseen. Viikon uutisanalyysi käsittelee palautuskeskusten ulkoistamista Afrikkaan: kolme hanketta kahdessa viikossa ja kaikki nojaavat oletuksiin, joita ei ole koskaan testattu.
Mika Horelli
Päätoimittaja, EU Mediaviikko
Bryssel
📰 Etusivu
EUobserver 11.08.2026 • Eunews 12.08.2026
Saksi-Anhaltin osavaltiovaalit 6. syyskuuta ovat poikkeuksellisen kiinnostuksen kohteena. Äärioikeistolaisen Alternative für Deutschlandin odotetaan voittavan selvästi; mielipidetutkimuslaitos INSA mittasi puolueelle 42 prosentin kannatuksen ja 20 pisteen johdon kristillisdemokraatteihin nähden. Jos AfD saisi hallitusvallan, se olisi ensimmäinen kerta toisen maailmansodan jälkeen, kun äärioikeistoon kytkeytyvä puolue johtaisi saksalaista osavaltiota. Saksi-Anhaltin perustuslakisuojeluvirasto luokittelee AfD:n todistetusti oikeistoekstremistiseksi.
Saksan viranomaiset tutkivat Venäjän vaikuttamisyritystä nimeltä operaatio Matrjoška, joka toimi jo vuoden 2025 liittopäivävaaleissa, mutta on sittemmin muuttanut taktiikkaansa. Sosiaalisessa mediassa levitetään tekoälyllä tuotettua valesisältöä, jossa käytetään muun muassa BBC:n, ARD:n ja Frankfurter Allgemeinen Zeitungin tunnuksia. Kohteina ovat kanslerinpuolue CDU/CSU, SPD, Vihreät ja vasemmisto, eivät sen sijaan AfD ja BSW, jotka molemmat kannattavat läheisempiä suhteita Moskovaan.
Berliinin pormestaria Kai Wegneria väitettiin epäiltävän tennispelaajan murhayrityksestä ja Saksi-Anhaltin vasemmiston ehdokasta Eric Stehrsiä epäillään isoäitinsä surmaamisesta perinnön takia. Poliisi kiisti väitteet. Stehr sanoo, että kampanja tähtää hänen henkiseen kuluttamiseensa.
Nimi tulee sisäkkäisistä nukeista: valesisältö luodaan länsimedian tunnuksin, sijoitetaan Pravda-verkoston sivuille tai Telegramiin, levitetään X:ssä, TikTokissa ja Bluesky:ssä syöttäjä- ja lainaajatilien avulla ja lopuksi tarjotaan toimittajille tarkistettavaksi. Kampanjan paljasti aktivistikollektiivi Antibot4Navalny.
Saksa perusti kesäkuussa hybridiuhkien torjuntakeskuksen GAZ Hybridin. Sisäministeri Alexander Dobrindt kutsui valeuutisia 2000-luvun varjosodaksi, jonka tavoite on maan horjuttaminen.
Lue lisää täältä: Operation Matryoshka: Russia using ‘BBC news’ fakes to pervert key German vote • Operation Matryoshka: how Russian disinformation is shaping Germany’s elections
Mainos ⬇️
Suosittele EU Mediaviikkoa, ja lue itse ilmaiseksi
Lähes 15 000 ihmistä lukee tätä kirjettä kahdesti viikossa: päättäjiä, virkamiehiä, tutkijoita ja EU-asioiden ammattilaisia. Jos kuulut heihin, tunnet todennäköisesti muutaman ihmisen, jolle kirjeestä olisi hyötyä. Kollegan, joka seuraa Eurooppaa työkseen. Ystävän, joka on kyllästynyt lukemaan unionista vain silloin, kun jotain räjähtää. Sukulaisen, joka kysyy joka joulu, mitä Brysselissä oikeasti tapahtuu.
Tässä numerossa Saksan vaalihäirinnän yksityiskohdat tulevat saksalaislähteistä, pakkausasetuksen ensimmäinen soveltamispäivä italialaisesta Eunewsista, kanaalin ennätysylitys ranskalaisesta meripelastusraportista ja kuinka Magyar kyseenalaistaa Unkarin ja Venäjän ydinvoimasopimuksen unkarilaisewsta Telexistä.
Yksikään näistä ei olisi löytynyt pelkästään englanninkielistä valtamediaa seuraamalla.
Suositteluohjelma toimii yksinkertaisesti. Jokainen jakamasi linkki, joka tuottaa uuden tilaajan, kerryttää sinulle ilmaista premium-aikaa:
3 suositusta → kuukausi premium-tilausta
10 suositusta → kolme kuukautta
25 suositusta → vuosi
Premium-osioon kuuluvat kunkin numeron laajempi uutisanalyysi, kansallisen politiikan seuranta jäsenmaista sekä koko arkisto.
⬆️ Mainos päättyi
🇪🇺 EU-politiikka ja instituutiot
Politico 14.8.2026
Geopoliittiset kriisit ja luonnonkatastrofit osuvat Euroopassa toistuvasti keskikesään, jolloin poliittinen johto on lomalla. Kriisissä läsnäolon näkyminen merkitsee lähes yhtä paljon kuin läsnäolo itse. Amsterdamin yliopiston kriisiviestinnän tutkijan Olga Eiselen mukaan ihmiset haluavat tunteilleen kuulijan, ja fyysinen läsnäolo viestii siitä tehokkaimmin.
Espanjan pääministeri Pedro Sánchez siirsi lomaansa, kun 72 000 siirtolaista ryntäsi Ceutan eksklaaviin 30. heinäkuuta, mutta jatkoi sitä Lanzarotella heti tilanteen rauhoituttua. Kansanpuolueen Elías Bendodo syytti häntä ennennäkemättömästä itsekkyydestä. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen on viettänyt kesää julkistamattomassa maaseutukohteessa ja julkaissut Instagramissa videon, jossa hän pyytää nimiehdotuksia kanansa poikasille. Komission mukaan hän seuraa tilannetta päivittäin ja kesäksi on nimetty päivystävät komissaarit. Myös Suomen kaltaiset maat kertovat julkisesti ministerien lomista ja sijaisista.
Saksassa kaksi ministeriä erosi vuoden 2021 tulvien jälkeen lomamatkojensa takia, ja Boris Johnson sekä Dominic Raabsaivat rajua arvostelua Kabulin kaatuessa. Emmanuel Macron selvisi moitteitta pitämällä puheen kesäasunnoltaan.
Ipsosin kyselyssä 46 prosenttia briteistä piti pääministerin lomaa tärkeänä, mutta 78 prosenttia edellytti tavoitettavuutta. Eiselen mukaan kohu liittyy yleensä laajempaan mielikuvaongelmaan.
Lue lisää täältä: EU leaders are on holiday. The crises affecting the bloc aren’t.
Euronews 10.07.2026
Euroopan parlamentti hyväksyi Chat Control 1.0 -asetuksen, joka on väliaikainen poikkeus sähköisen viestinnän tietosuojasäännöistä lasten seksuaalisen hyväksikäytön torjumiseksi. Poikkeus on voimassa 3. huhtikuuta 2028 asti, mikä antaa lainsäätäjille aikaa neuvotella pysyvästä Chat Control 2.0 -kehyksestä.
Mepit hylkäsivät jatkon vielä maaliskuussa. Kesäkuun lopussa parlamentin puhemies Roberta Metsola avasi asian uudelleen ja lähetti sen neuvostolle varoittaen, että vanhentuneet säännöt jättivät vaarallisen aukon lasten suojeluun. Neuvosto palautti paketin parlamenttiin lomakauden kynnyksellä, jolloin hylkäävää enemmistöä oli vaikea koota. Kannan hylkäämistä kannatti 314 meppiä, vastaan äänesti 276 ja tyhjää äänesti 17, mutta vaadittua 360 äänen ehdotonta enemmistöä ei saavutettu. Toinen käsittely päättyi, ja muutettu teksti siirtyi neuvoston hyväksyttäväksi kolmen kuukauden kuluessa.
Tekstiin jäi liberaalin Renew-ryhmän lisäys, joka rajaisi päästä päähän salatun viestinnän lain soveltamisalan ulkopuolelle. Osa mepeistä on kutsunut muutosta toivonpilkahdukseksi, osa kosmeettiseksi; neuvoston odotetaan hylkäävän sen, koska se olisi ristiriidassa massaseulonnan perusajatuksen kanssa.
ALDE-puolueen puheenjohtaja, saksalaismeppi Svenja Hahn piti äänestystä häpeällisenä ja katsoi sen avaavan oven eurooppalaisten yksityisviestinnän massavalvonnalle. Open Dialogue Foundationin johtaja Lyudmyla Kozlovska sijoitti päätöksen laajempaan yksityisyyden rapautumisen ketjuun ja arvioi ratkaisevan taiston käytävän syyskuussa Chat Control 2.0:sta.
Lue lisää täältä: Chat Control 1.0 passed the European Parliament, through the back door
EUobserver 11.08.2026
Mielipidekirjoituksen mukaan unionin tekoälypolitiikan suunta muuttui kesäkuussa lähes huomaamatta. Riskien sääntelyn sijaan komissio pyrkii nyt vauhdittamaan tekoälyn käyttöönottoa. Esimerkkinä on teknologisen suvereniteetin paketin lippulaiva, pilvi- ja tekoälyasetus CADA, jonka velvoitteet kohdistuvat pääosin jäsenvaltioihin eivätkä yrityksiin: kansalliset strategiat, tekoälykeskukset, vähintään yksi datakeskusten kiihdytysvyöhyke ja laskentakapasiteetin turvaaminen kärkihankkeille. Future of Privacy Forumin Gabriela Zanfir-Fortuna kutsuu sitä unionin ensimmäiseksi kattavaksi teknologiasääntelyksi, joka asettaa positiivisia velvoitteita innovaation edistämiseksi.
Kirjoittaja tukeutuu kirjailija Cory Doctorow’n teokseen The Reverse Centaur’s Guide to Life After AI. Konetta käyttävä ihminen on kentauri; konetta palveleva ihminen on käänteinen kentauri: hevosen aivot ohjaavat, ja ihminen tekee työn ja kantaa vastuun virheistä. Mediatalo ei käytä tekoälyä tehdäkseen kymmenestä toimittajasta parempia, vaan huomaa, että kolme tekoälyavusteista toimittajaa tuottaa saman verran.
Keskeinen sokea piste on työvoimakustannus. Yritykselle palkat ovat kuluja, kansantaloudelle tuloja. Jos tuhannet eurooppalaisyritykset karsivat palkkasummaansa, kotitalouksien tulot ja sisäinen kysyntä heikkenevät. Eurooppa ei ole yritys. Brysselillä on tehokkaat välineet teknologian vauhdittamiseen, mutta työttömyysturva, verotus, työehtosopimukset ja työmarkkinapolitiikka ovat jäsenmaiden käsissä. Komissio valitsee kirjoittajan mukaan suunnan, kansalaiset toimivat jalkoina, ja jos jalat pettävät, ongelma on heidän.
Lue lisää täältä: Reverse centaurs: EU approach to AI risks dystopia for human workers
💶 Talous ja teollinen murros
Financial Times 12.8.2026
Yhdysvaltain EU-suurlähettiläs Andrew Puzder katsoo mielipidekirjoituksessaan, että unionin hiilirajamekanismi CBAM on protektionistinen toimi ilmastopolitiikan kaavussa. Kirjoittajan mukaan EU vaatii Yhdysvaltoja purkamaan teräksen ja alumiinin Section 232 -tullit vuoden loppuun mennessä, mutta asettaa samaan aikaan omat rajamaksunsa monille samoille tuotteille.
Suurlähettilään mukaan Yhdysvaltain linja on suora ja läpinäkyvä: primääriteräkselle 25 prosentin tulli ja alumiinille vastaava maksu ja kiertämisen estämiseksi tullit ulottuvat myös johdannaistuotteisiin, kuten koneisiin ja rakenneosiin. CBAM eroaa muodoltaan, mutta ei sisällöltään: tuojien on raportoitava tuotteisiin sitoutuneet päästöt ja luovutettava vastaava määrä sertifikaatteja unionin hiilen hinnalla, joka on nyt noin 80 euroa hiilidioksiditonnilta. Hyvitystä saa, jos vientimaassa on hiilen hinta, jota Yhdysvalloissa ei ole.
Molemmat mekanismit suojaavat kirjoittajan mukaan kotimaista tuotantoa: Section 232 valtiontuetulta ja ylikapasiteetilta, ennen muuta Kiinasta, ja CBAM hiilivuodolta. Sama tavaraerä kohtaa Yhdysvalloissa lisätullin metallisisällön ja EU:ssa maksun päästöjen perusteella. Toinen kehystetään turvallisuuspolitiikaksi, toinen ilmastopolitiikaksi.
Elokuun 2025 puitesopimus rajasi useimmat EU:n vientituotteet 15 prosentin tulliin. Eurooppalaisten mukaan laajennetut johdannaistullit rikkovat kattoa, mutta kirjoittaja huomauttaa, että Yhdysvaltain karsineen johdannaistuotteiden listaa on samaan aikaan laadittu, kun EU aikoo laajentaa CBAMin soveltamisalaa. Jos rajamaksut ovat sopimattomia turvallisuuden välineinä, ne ovat sitä myös ilmastopolitiikan välineinä.
Lue lisää täältä: Europe’s carbon mechanism is a tariff by another name
Financial Times 11.8.2026
Kiinalaiset komponenttivalmistajat ovat hiljaisesti kasvattaneet otettaan Euroopan autoteollisuuden alihankintaverkostoista ostamalla paikallisia toimittajia. Konsulttiyhtiö Rhodiumin mukaan kiinalaisyritykset ovat 2000-luvun puolivälin jälkeen investoineet yli 130 eurooppalaiseen autonosavalmistajaan, pääosin Saksan ja Ranskan valmistuskeskittymissä.
Kaupat huipentuivat 2010-luvun puolivälissä, kun Geely osti ruotsalaisen Volvo Carsin 1,8 miljardilla dollarilla. Sen jälkeen suuri osa järjestelyistä on jäänyt alle 100 miljoonan euron, eli liian pieniksi laukaisemaan valvontaviranomaisten puuttumisen. Yritystiedusteluyhtiö Sayarin toimitusjohtajan Farley Meskon mukaan omistus on todellisuudessa laajempaa kuin on tunnistettu: kartoitetuista kiinalaisomisteisista saksalaiskohteista noin neljä viidestä on järjestetty offshore-välikäsien tai paikallisen nimen kantavan saksalaisen holdingyhtiön kautta.
Eräs EU-virkamies kutsuu Kiinan haastetta autoalalle Euroopan vuosikymmenen haasteeksi. Kiinalaisten lähestymistapa on nelijakoinen: vienti, omistusosuudet, yhteisyritykset ja omat tehtaat sekä EU:ssa että Serbiassa, Turkissa ja Marokossa. Brysselin kaavailemat tiukat paikallisen sisällön vaatimukset ovat lisänneet houkutusta ostaa eurooppalaisia yhtiöitä ja saada niiden kautta valmis tuotantopohja ja EU-alkuperä.
Ala työllistää Euroopassa suoraan noin 1,7 miljoonaa ihmistä, ja Boschin, Valeon ja Forvian kaltaiset toimittajat ovat vähentäneet kahdessa vuodessa yli 100 000 työpaikkaa. Kun Luxshare osti saksalaisen Leonin 525 miljoonalla eurolla, kauppa sai eurooppalaisilta asiakkailta aktiivista tukea. Leonin toimitusjohtajan Klaus Rinnerbergerin mukaan toimittajat, jotka eivät suostu tekemään kiinalaisten kanssa yhteistyötä, eivät pysy muutosvauhdissa mukana.
Lue lisää täältä: China tightens grip on Europe’s car supply chain
Eunews 11.08.2026 • Brussels Signal 12.08.2026
Unionin pakkaus- ja pakkausjäteasetuksen ensimmäiset velvoitteet tulivat voimaan 12. elokuuta. Asetus korvaa vuoden 1994 direktiiviin pohjautuneet kansalliset säännöt yhdellä yhteisellä säännöstöllä kaikissa 27 jäsenmaassa, eikä se edellytä kansallista täytäntöönpanoa.
Näkyvin uudistus on perfluorattujen alkyyliyhdisteiden eli PFAS-aineiden rajoittaminen elintarvikkeiden kanssa kosketuksiin joutuvissa pakkauksissa. Raja-arvot ylittäviä materiaaleja ei saa enää tuoda unionin markkinoille. Niin sanottuja ikikemikaaleja on käytetty muun muassa noutoruoka-astioissa, pikaruoan kääreissä, leivinpaperissa, mikropopcornpusseissa ja pizzalaatikoissa, koska ne hylkivät vettä ja rasvaa. Ne kertyvät ympäristöön ja ihmiskehoon.
Ympäristöstä, vesivaroista ja kiertotaloudesta vastaava komissaari Jessika Roswall sanoi sääntöjen vähentävän jätettä, lisäävän kierrätystä ja tekevän pakkauksista kuluttajille turvallisempia. Hän myönsi myös, että uudistus tuo mukanaan sopeutumiskustannuksia. Komission virkamiehen mukaan yritysten ei tarvitse muuttaa tuotteitaan välittömästi, eikä tuotteita pitäisi vetää markkinoilta. Valvontaviranomaisten toivotaan aluksi antavan varoituksia ja aikaa korjauksiin sanktioiden sijaan.
Samalla yhdenmukaistettiin valmistajan ja tuottajan määritelmät sekä jäljitettävyysvelvoitteet, jotta viranomaiset löytävät sääntöjä rikkovan pakkauksen tekijän. Yksi määräaika petti jo: komission piti hyväksyä yhteisen lajittelumerkinnän muotoilua koskevat säädökset 12. elokuuta mennessä, mutta luonnos siirtyi loppuvuoteen. Raskaimmat vaatimukset alkavat 2030, jolloin kaikkien pakkausten on oltava kierrätettäviä, kertakäyttöisissä juomapulloissa on oltava vähintään 30 prosenttia kierrätysmateriaalia ja pakkausjätteen määrää on vähennettävä henkeä kohti viisi prosenttia vuoden 2018 tasosta.
Lue lisää täältä: Regolamento imballaggi UE, dal 12 agosto nuovi obblighi • EU packaging rules take effect
Eunews 12.08.2026
Euroopan yli kulkeneet helleaallot ja sateiden puute ovat lisänneet paineita maatalouteen, jonka näkymiä varjostavat jo ennestään geopoliittiset jännitteet. Varoituksia esittävät nyt sekä kansainväliset että unionin omat tutkimuslaitokset, eivät vain etujärjestöt.
YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO kertoo heinäkuun katsauksessaan, että hellejaksot ja energian hinnan liikkeet ovat nostaneet viljojen, kasviöljyjen ja sokerin noteerauksia. Viljojen hintaindeksi nousi heinäkuussa 3,4 prosenttia kesäkuusta ja vehnän maailmanmarkkinahinta 5,8 prosenttia, kun huolta aiheuttavat sekä Mustanmeren vientivirtojen häiriöt että helteiden vaikutus keskeisissä tuottajamaissa kasvanutta satoa kohtaan. Maissin hinta nousi 3,6 prosenttia kuuman ja kuivan sään vuoksi osissa Yhdysvaltoja. Sokerin hintaindeksi nousi 5,6 prosenttia, mihin vaikuttivat ennen muuta arviot kuivuuden vaikutuksesta unionin satoihin sekä El Niño -ilmiö Aasian tuottajamaissa.
Kuvaa synkentää se, että Tonava ja Rein ovat vedenpinnan laskun takia käytännössä poissa tavaraliikenteen käytöstä, mitä FAO:n arviot eivät vielä huomioi.
Komission yhteisen tutkimuskeskuksen JRC:n heinäkuun kuivuuskatsauksen mukaan seuraukset ulottuvat myös talveen. Kuiva kevät ja toukokuun helleaalto sekä niitä seuranneet kesäkuun hellejaksot ovat heikentäneet talvikasvien satonäkymiä osissa Länsi-, Keski- ja Itä-Eurooppaa. Kesäkasvit ovat kärsineet poikkeuksellisen korkeista lämpötiloista ja vähäisistä sateista, ja maaperän vesivarastot ovat tyhjentyneet nopeasti samalla kun vedentarve on kasvanut.
Pahimmat alueet ovat Ranskan keski- ja länsiosat, Tšekin eteläosat, Slovakian länsiosat, Unkari sekä Romanian länsiosat. Myös Lounais-Saksassa, Itä-Ranskassa, Pohjois-Espanjassa sekä Keski- ja Pohjois-Italiassa satonäkymät ovat heikentyneet lämpimän sään ja vesistressin vuoksi.
Lue lisää täältä: Ora il caldo estremo è un problema per l’agricoltura: a rischio rese estive e invernali
🛡️ Ulkopolitiikka ja turvallisuus
Politico 12.08.2026
Liittokansleri Friedrich Merzin hallitus hyväksyi keskiviikkona tiedustelu-uudistuksen, joka muuttaisi ulkomaantiedustelupalvelu BND:n tiedonhankkijasta toimijaksi. Esityksen mukaan BND voisi tehdä sabotaasia, toteuttaa hyökkäyksellisiä kyberoperaatioita ja harjoittaa aiempaa aggressiivisempaa vakoilua. Tähän asti toiminta on rajattu tiedon keräämiseen, sillä vuonna 1956 perustetun palvelun valtuuksia kavennettiin tarkoituksella toisen maailmansodan jälkeen natsien tiedustelukoneiston väärinkäytösten toistumisen estämiseksi.
Sisäministeri Alexander Dobrindt sanoi Saksan olevan päivittäin vieraiden valtojen vakoilun, sabotaasin, kyberhyökkäysten ja peiteoperaatioiden kohteena. Kiireen tuntua lisäsi viime viikolla Leipzig-Hallen lentoasemalla havaittu räjähteitä kuljettanut lennokki, joka löytyi ammuksia kuljettavan ukrainalaisen Antonov-koneen läheltä. Dobrindt ei nimennyt Venäjää vastuulliseksi mutta sanoi hybridiuhan olevan ilmeinen ja tällaisten tekojen kytkeytyvän usein vieraisiin valtoihin.
Uudistuksen myötä viranomaiset voisivat vastata hybridi-iskuihin paljastamalla tekijöitä, tuhoamalla heidän omaisuuttaan, tekemällä räjähteitä vaarattomiksi ennen iskua tai syöttämällä vastapuolelle väärää tiedustelutietoa. Vastatoimen olisi liityttävä suoraan alkuperäiseen tapaukseen eikä se saisi vaarantaa henkeä tai terveyttä. BND saisi myös keventää tietosuojarajoituksia, käyttää laajemmin tekoälyä ja kasvojentunnistusta sekä säilyttää tietoja pidempään.
BND-uudistusta valvova kanslerinviraston johtaja Nina Warken sanoi Saksan nojanneen liikaa kumppanien apuun ja kutsui tukea monilla alueilla yksisuuntaiseksi kaduksi. Taustalla on huoli siitä, että presidentti Donald Trump voisi katkaista tai käyttää vipuna tiedustelutietojen jakamista. Palvelun budjettia kasvatettiin tänä vuonna noin 26 prosentilla 1,51 miljardiin euroon. Uudistus vaatii vielä molempien parlamentin kamarien hyväksynnän, ja sen on määrä tulla voimaan vuoteen 2027 mennessä.
Lue lisää täältä: Putin threat pushes Germany to give spies major new powers
Kiitos, kun luit EU Mediaviikon maksuttoman osuuden loppuun. Uusi uutiskatsaus ilmestyy joka tiistai ja perjantai kello 7.40 Suomen aikaa.
🇭🇺 Unkarin pääministeri Péter Magyar kyseenalaisti torstaina edeltäjänsä Viktor Orbánin solmiman sopimuksen, jonka mukaan Venäjän valtiollinen ydinvoimayhtiö Rosatom laajentaa Paksin ydinvoimalaa kahdella uudella reaktorilla
⛵ Englannin kanaalin yli tuli yhdessä kumiveneessä ennätykselliset 230 ihmistä, joista yli 20 lasta. Meripelastajien mukaan mitään ylärajaa ei enää ole.
🔮 Uutisanalyysi: Pakolaisten ulkoistamisen vuosi alkaa
Kahdessa viikossa palautuskeskusten ulkoistamisesta on tullut unionin muuttoliikepolitiikan pääsuunta. Ruanda vahvistettiin 6. elokuuta ensimmäiseksi maaksi, joka neuvottelee unionin kanssa keskuksen isännöinnistä. Samaan aikaan viisi jäsenmaata viimeistelee omaa Uganda-hankettaan, ja kolmas raide kulkee Pariisin kautta, jossa vuoden 2027 presidenttiehdokas vaatii mekanismia turvapaikkahakemusten rekisteröinnin keskeyttämiseksi.
Kesäkuussa hyväksytty palautusasetus salli siirrot unionin ulkopuolisiin keskuksiin, mutta listaa turvallisiksi katsotuista maista ei koskaan julkaistu. Nyt se syntyy käytännössä, kahdenvälisinä sopimuksina, ilman että kukaan on virallisesti päättänyt kriteereistä.
Uutisanalyysissä käydään läpi syksyn konkreettiset mittarit: Kööpenhaminan sisäministerikokous 4. syyskuuta, Uganda-hankkeen kapasiteetti ja aikataulu, Kreikan kiire saada keskus auki ennen omaa puheenjohtajakauttaan sekä rahoituksen avoimet kysymykset. Vertailukohdat ovat karut: brittien Ruanda-järjestely maksoi vähintään 290 miljoonaa puntaa ja siirsi neljä ihmistä.
Analyysi erittelee myös kolme oletusta, joiden varaan koko malli rakentuu ja jotka voivat pettää: pelotevaikutus, ihmisoikeusvastaavuus ja vastaanottavien maiden kapasiteetti. Lopuksi tarkastellaan, miksi Suomen itärajan vuoksi ajama hätäjarru on nyt muuttumassa poikkeuksesta pysyväksi rakenteeksi. Se on suurempi muutos kuin yksikään Afrikkaan rakennettava keskus.
Lue koko analyysi tilaamalla EU Mediaviikon premium-osa.
Comments
Nothing yet. Say the first thing.
Sign in to join the conversation.