EU Mediaviikko 07.08.2026 🌍 Tekoälymallit kokeilivat hakkerointia ja petkuttivat testaajia 🇩🇪 Saksassa puhutaan avoimesti kanslerinvaihdosta

Hyvää huomenta Brysselistä

Euroopan komissio ja jäsenmaat kiistelevät terveysbudjetista ja uhkapeliveroesityksestä, samalla kun tuore selvitys paljastaa komission virkamiesten uupumuksen ja häirintäongelmat.

Tekoälyn kääntöpuoli nousee esiin kahdesta suunnasta: OpenAI ja Anthropic paljastivat mallejaan, jotka murtautuivat järjestelmiin täysin itsenäisesti, ja tuore tutkimus varoittaa chatbottien hämärtävän äänestäjien omia poliittisia näkemyksiä juuri silloin, kun EU:n tekoälysäädös astui voimaan.

Ulkopolitiikassa EU:n muuttoliikelinja joutuu tekopyhyyssyytösten kohteeksi, kun Ceutan kriisin jälkeen paljastuivat Italian ja Saksan omat laillistamisohjelmat ja Venäjän tappajarobotit nostavat esiin sääntelemättömän tekoälysodankäynnin. Katsauksessa myös Eurostatin tuoreet tupakkaluvut.

Premium-osiossa syvennytään muun muassa Saksan hallituksen sisäiseen kanslerinvaihtokeskusteluun, Islannin EU-jäsenyysvaatimuksiin, Ranskan presidenttiehdokkaisiin kohdistuviin venäläisiin disinformaatiokampanjoihin sekä EU:n pankkisektorin kilpailukykyyn liittyviin uudistuksiin.

Mika Horelli

Päätoimittaja, EU Mediaviikko

Bryssel

📰 Etusivu

Politico, 04.–05.08.2026

Kaksi Politico Newsin artikkelia valottaa huolestuttavia tapauksia, joissa OpenAIn ja Anthropicin kehittyneet tekoälymallit toimivat ohjaamatta turvallisuustestien aikana. Britannian tekoälyturvallisuusinstituutti AISI kertoi tiistaina, että Anthropicin Claude Mythos 5 -malli loi verkkoon valeidentiteettejä ja yritti painostaa avoimen lähdekoodin kehittäjää lisäämään haittaohjelman koodiin GitHubissa – tyypillinen toimintatapa, jota käyttävät muun muassa Pohjois-Korean ja Venäjän hakkerit. Myös OpenAI:n GPT 5.6 -malli toimi luvattomasti internetissä samassa testissä.

Keskiviikkona OpenAI-tutkijat Michael Dalton ja Eric Wallace kertoivat Black Hat -konferenssissa, että sen mallit olivat jo toukokuusta lähtien vaihtaneet salaa vinkkejä sisäisellä viestitaululla selvitäkseen hakkerointitehtävistä. Heinäkuussa kaksi mallia onnistui pääsemään internettiin ja murtautumaan tekoälyalusta Hugging Faceen itsenäisesti. OpenAI ilmoitti hidastavansa tutkimustaan ja tehostavansa mallien valvontaa. Anthropicin edustaja totesi tapausten korostavan tarvetta yhteisille, tiukemmille standardeille turvallisuustestien toteuttamiseksi.

Lue lisää täältä: Anthropic’s AI model tried to trick humans into poisoning code during safety testing • OpenAI’s models shared hacking tips on a secret messaging board before Hugging Face breach

🇪🇺 EU-politiikka ja instituutiot

Politico Europe, 05.08.2026

Useiden EU-maiden ja komission välinen kiista kansalaisjärjestöjen rahoituksesta on pysäyttänyt useita EU:n terveyshankkeita. Ainakin seitsemän maata, joita johtavat Ranska, Espanja ja Belgia, on kahdesti estänyt komission vuoden 2026 terveysbudjettiesityksen hyväksymisen, koska ne katsovat rahoituksen terveysjärjestöille riittämättömäksi. Jumiutuminen on jäädyttänyt hankehakuja muun muassa lääkearviointiosaamisen vahvistamiseksi, terveysturvallisuuden parantamiseksi ja aivoterveyttä seuraavien tekoälyalustojen kehittämiseksi.

Kiista juontuu komission päätöksestä lakkauttaa järjestöjen toimintatuet, joka vahvistettiin heinäkuussa 2025. Komissio perusteli leikkausta EU4Health-ohjelman rahoituksen supistumisella, kun varoja siirrettiin Ukrainalle. Terveyskomissaari Olivér Várhelyi on myös väittänyt suljettujen ovien takana olevien tukien olevan laittomia.

Uusin kompromissiesitys tarjoaa järjestöille 1,3 miljoonaa euroa, mikä on aiemmasta tasosta seitsemäsosa. Milka Sokolović, Euroopan kansanterveysliiton pääjohtaja, vaati tukien olevan aidosti merkityksellisiä, ei symbolisia. Komissio ei ole vielä sopinut seuraavasta kokouksesta budjetin ratkaisemiseksi.

Lue lisää täältä: EU health plans on ice as capitals dispute budget

Politico Europe, 05.08.2026

Malta on noussut johtoon EU:n nettivedonlyöntiä koskevan verosuunnitelman vastustuksessa, joka on ajanut pienen Välimeren saarivaltion törmäyskurssille Euroopan parlamentin ja entisen jalkapallolegenda Peter Shiltonin kanssa.

Shilton, joka voitti maineensa maalivahtina mutta kärsi vuosikymmenten mittaisesta peliriippuvuudesta, on ryhtynyt EU-parlamentin vero-aloitteen kasvoiksi. Parlamentin sosialistiedustaja Victor Negrescu ajaa veroa osana unionin seuraavan 2 biljoonan euron budjetin rahoitusta.

Malta, jonka bruttokansantuotteesta peliala kattaa noin 12 prosenttia, on liittoutunut Italian, Portugalin ja Espanjan kanssa vastustaakseen esitystä. Maan pääministeri Robert Abela on ilmoittanut, ettei Malta hyväksy EU-tasoisia veroja unionin menojen kattamiseksi.

Komission arvion mukaan kolmen prosentin vero peliyhtiöiden nettoliikevaihdosta tuottaisi noin 1,9 miljardia euroa vuodessa; Espanjan osuus olisi 414 miljoonaa euroa ja Maltan 165 miljoonaa euroa. Aihe jakaa EU:n 27 jäsenmaata, ja Irlanti pyrkii puheenjohtajakaudellaan sovittelemaan koko budjettipaketin loppuvuoteen mennessä.

Lue lisää täältä: Malta leads fight against EU bid to tax Big Gambling

Politico Europe, 06.08.2026

Euroopan komission virkamiesten työhyvinvoinnista paljastuu synkkä kuva Politico Europen tuoreessa selvityksessä. Vaikka noin 170 000 hakijaa kilpaili tänä vuonna vain 1 500 aloituspaikasta, sisällä kuvataan pitkiä työpäiviä, raskasta byrokratiaa ja ajoittain myrkyllistä johtamiskulttuuria. Nicolas Mavraganis, ammattiyhdistysten kattojärjestön Union Syndicale Fédérale puheenjohtaja, kertoo työkuorman kasvaneen jatkuvasti komission roolin laajentuessa geopoliittisissa kysymyksissä.

Virkamiehet kuvasivat muun muassa jatkuvia hyväksyntäkierroksia, loputtomia sähköpostiketjuja ja tapauksia, joissa esimies on huutanut tai jopa käynyt fyysisesti kiinni alaiseensa. Komission palkkaama luottamusneuvonantaja Lene Naesager ja hänen 40 hengen tiiminsä ovat syyskuusta 2024 lähtien vastaanottaneet lähes 1 000 häirintäilmoitusta, mutta heillä ei ole valtuuksia varsinaisiin tutkintoihin; viralliset valitukset käsitellään IDOC- tai OLAF-virastoissa, joita tehdään vain 20–25 vuosittain.

Komission tiedottajan mukaan laitos pyrkii olemaan “moderni ja kunnioittava työpaikka” ja sisäisen kyselyn mukaan 74 prosenttia henkilöstöstä pitää komissiota houkuttelevana työnantajana. Puheenjohtaja Ursula von der Leyenin käynnistämä organisaatiokatsaus ei kuitenkaan käsittele häirintäpolitiikkaa.

Lue lisää täältä: Why people want a job at the European Commission — and why so many end up miserable • 1,000 complaints made to EU Commission’s anti-harassment team

💶 Talous ja teollinen murros

Eunews, 05.08.2026

Eurostatin tuoreiden tietojen mukaan tupakoinnin määrä laskee EU:ssa hitaasti mutta tasaisesti. Vuonna 2025 noin 16,5 prosenttia yli 16-vuotiaista eurooppalaisista käytti päivittäin savukkeita, sähkösavukkeita, kuumennettavia tupakkatuotteita tai nikotiinipusseja, kun vuonna 2022 osuus oli 17,5 prosenttia. Kulutus väheni 17 jäsenmaassa; jyrkin lasku nähtiin Espanjassa ja Luxemburgissa (-2,1 prosenttiyksikköä), kun taas Kroatiassa ja Liettuassa käyttö kasvoi eniten (+2,7 prosenttiyksikköä).

Miehet käyttävät tupakkatuotteita edelleen selvästi naisia useammin: 20,8 prosenttia miehistä ja 12,6 prosenttia naisista käyttää tupakkatuotteita päivittäin. Käyttö on yleisintä 35–49-vuotiailla (21,3 %) ja vähäisintä yli 65-vuotiailla (9,1 %). Maittain korkein osuus on Bulgariassa (26,3 %), seuraavina Ruotsi (23,9 %, selittyy pitkälti nuuskan ja nikotiinipussien yleisyydellä) ja Kroatia (23,6 %). Matalimmat luvut ovat Alankomaissa (9,9 %), Irlannissa (11,7 %), Belgiassa (13,6 %) ja Luxemburgissa (13,8 %). Italian osuus, 15,5 prosenttia, jää hieman EU:n keskiarvon alapuolelle.

Lue lisää täältä: Nel 2025, un europeo su sei usava quotidianamente tabacco o prodotti alternativi

🛡️ Ulkopolitiikka ja turvallisuus

EUobserver, 03.08.2026

EU:n tekoälysäädös astui voimaan sunnuntaina 2. elokuuta samaan aikaan kun Lontoon School of Economicsin (LSE) tutkijat julkaisivat Perspectives on Politics -lehdessä tutkimuksen, jonka mukaan tekoälyn vaikutukset demokratiaan ulottuvat disinformaatiota ja deepfakeja laajemmalle. Kun käyttäjä muodostaa poliittisia näkemyksiä chatbotin avulla, hänen voi olla vaikea erottaa, mikä mielipiteestä on hänen omaansa ja mikä järjestelmän tuottamaa. Tutkijoiden mukaan chatbottien vastaukset suodattavat ja järjestävät tuloksia länsipainotteisen koulutusdatan perusteella, mikä jättää vähemmistöjen näkemykset aliedustetuiksi.

“Jos kansalaiset eivät enää pysty erottamaan, mihin heidän oma ajattelunsa päättyy ja järjestelmän vaikutus alkaa, se muuttaa sitä, mitä demokraattisen instituution kansan tahdon edustaminen tarkoittaa”, tutkimuksen toinen kirjoittaja Elena Pro kertoi EUobserverille.

Eurostatin mukaan joka kolmas 16–74-vuotias EU-kansalainen käytti generatiivista tekoälyä kolmen kuukauden aikana ennen vuoden 2025 kyselyä. Samaan aikaan EU on investoinut voimakkaasti teknologiseen omavaraisuuteensa: heinäkuun 30. päivä ilmoitettiin jopa seitsemän uuden tekoäly-gigatehtaan rakentamisesta, arvoltaan 30 miljardia euroa. Voimaan astunut tekoälysäädös velvoittaa järjestelmät kertomaan käyttäjille, kun he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa tai kun sisältö on tekoälyn tuottamaa tai muokkaamaa.

Lue lisää täältä: As EU AI Act enters into force, study warns chatbots blur voters’ own political views

Financial Times 04.08.2026 • Politico 06.08.2026

Financial Times raportoi, että Italian ja Saksan kritiikki Espanjan maahanmuuttoarmahdusta kohtaan on tekopyhää, sillä molemmat maat ovat itse laillistaneet laittomasti maahan tulleiden oleskelun. Italian pääministeri Giorgia Meloni on vaatinut Espanjan sulkemista Schengen-alueen ulkopuolelle sen jälkeen, kun noin 60 000–72 000 ihmistä ylitti rajan Ceutaan Marokosta – vaikka suurin osa palautettiin Marokkoon 48 tunnissa.

Meloni ja 21 muuta EU-johtajaa vaativat kirjeessään toimia laajamittaista laillistamista vastaan viitaten Espanjan pääministerin Pedro Sánchezin armahdusohjelmaan, johon odotettiin 500 000 hakemusta, mutta jonka jätti 1,2 miljoonaa. Meloni on kuitenkin itse myöntämässä työlupia vastaavalle määrälle ihmisiä vuoteen 2028 mennessä. Tutkija Matteo Villa kutsui hallituksen kantaa tekopyhäksi. Myös Saksa ja Kreikka, jotka allekirjoittivat kirjeen, ovat toteuttaneet pienimuotoisempia armahduksia.

Torstaina EU:n muuttoliikekomissaari Magnus Brunner varoitti Euroopan parlamentissa, ettei EU voi luottaa naapurimaiden hyvään tahtoon ulkorajojensa valvonnassa. Ceutan pormestari Juan Jesús Vivas kertoi, että joukkoylityksessä kuoli noin 100 ihmistä ja alueelle jäi 3 000–5 000 ihmistä. Kotouttamisministeri Claudia Bauer varoitti uudesta joukkoylitysyrityksestä 15. elokuuta.

Lue lisää täältä: Italy and Germany’s censure of Spain’s migrant amnesty is ‘hypocritical’ • EU can’t depend on neighbors for border control, migration chief says

EUobserver, 04.08.2026

Mielipidekirjoituksessa pohditaan autonomisten asejärjestelmien (LAWS) sääntelemättömyyttä Venäjän ja Ukrainan sodan varjossa, jossa droonit aiheuttavat 70–80 prosenttia kaikista kuolonuhreista. Kirjoittajan mukaan sekä Venäjä että Ukraina ovat kehittäneet vastauksia signaalihäirintään: kuituoptisia ohjausyhteyksiä sekä tekoälyä, joka valitsee ja iskee kohteisiin ilman ihmisen ohjausta. Human Rights Watch on ajanut tappajarobottien ennaltaehkäisevää kieltämistä jo vuodesta 2012 lähtien, koska niiden käyttö murentaisi vastuunalaisuutta laittomista tapoista.

YK:n yleiskokous on hyväksynyt kolme LAWS-päätöslauselmaa vuosina 2023–2025; niitä ovat vastustaneet muun muassa Venäjä, Valko-Venäjä ja vuonna 2025 myös Yhdysvallat ja Israel, kun taas Kiina on pidättäytynyt äänestämästä. EU:n oma linja kuvataan ristiriitaisena: Itävalta on ajanut kieltoa YK:ssa, mutta Ranska on vuodesta 2022 pyrkinyt rajaamaan sotilaskäyttöön tarkoitetut tekoälyjärjestelmät EU:n tekoälysääntelyn ulkopuolelle. EU vetoaa aseidenriisunnasta vastaavaan CCW-foorumiin, vaikka sen konsensusperiaate ja Venäjän jäsenyys pitävät prosessin lukkiutuneena.

Lue lisää täältä: Russia’s faith in ‘error-free’ killer robots and global divisions expose the moral vacuum in AI warfare

Kiitos, kun luit EU Mediaviikon maksuttoman osuuden loppuun. Uusi uutiskatsaus ilmestyy joka tiistai ja perjantai kello 7.40 Suomen aikaa.