Professori Helka-Liisa Hentilä vertailee kirjoituksessaan arkkitehtuurin opiskelua Oulussa sekä Pohjois-Japanissa Hokkaidon yliopistossa ja pohtii, mihin suuntaa pohjoisten reuna-alueiden arkkitehtikoulutuksia tulisi viedä.
Didrichsenin taidemuseon kesänäyttely esittelee Morrisin kuuluisien tapettimallien lisäksi tämän perheelleen suunnittelemaa, aikanaan vallankumouksellista Red House -taloa.
MAINOS | Kosteus, kemikaalit, mikrobit, iskut ja rasitus, aika – kovaan rasitukseen tarkoitettuja Lami-ovia on tehty Suomessa kuudenkymmenen vuoden kokemuksella ja ammattitaidolla.
Italialainen Daniele Belleri on kirjoittanut Arkkitehti-lehden verkkosivuille juttusarjaa geopolitiikan vaikutuksesta suomalaiseen arkkitehtuuriin. Sarjan päätösjutussa hän pohtii, miten arkkitehtuurialan kannattaisi toimia muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa.
Kaupungin tarkastelu ilon näkökulmasta paljastaa, miten tärkeää on säilyttää vapaus käyttää tilaa omaehtoisesti, epämuodollisesti ja ilman erityistä tarkoitusta, kirjoittaa Merve Ünlü.
Pitkään rakennusperinnön puolesta työskennellyt arkkitehti Erkki Mäkiö käsittelee kirjassaan erityisesti vähemmälle huomiolle jäänyttä kivirakentamista.
Sarah Robinson etsii uudessa kirjassaan arkkitehtuurin merkityksiä Hartmut Rosan resonassiteoriasta, mutta ohjelmallisuus tekee siitä paikoin kiusallista luettavaa.
Pijatta Heinonen tutki väitöskirjassaan protestivaltausten rakentamista Keski-Euroopassa. Vallattujen alueiden suunnittelussa korostuu suora osallistuminen, jolle nyky-yhteiskunnan valtarakenteet jättävät harvoin tilaa.